Apotin myyntipuhe ampuu pahasti yli

Tiistaina 3.3. Keusoten hallitus päätti äänin 14 – 6 esittää uudeksi asiakas- ja potilastietojärjestelmäksi amerikkalaisen EPIC Systemsin lähdekoodia noudattavaa Apottia, jonka Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri HUS oli kilpailuttanut omakseen viisi vuotta sitten.

Kokouksen alussa myyntityötä viimeisteli vielä Apotin toimitusjohtaja Hannu Välimäki.

Muodollisesti hän on asiantuntija, käytännössä lobbari. Hän esitteli Apotin valmiina järjestelmänä, joka mahdollistaa jopa kuuden prosentin tuottavuuden kasvun. Hän tiesi myös kertoa, että 85 prosenttia USA:n korkeimman tuottavuuden sairaaloista käyttää EPIC:iä.

Osalle päättäjistä nämä tiedot olivat näyttö ylivoimaisesta järjestelmästä, joka on ostettava, vaikka hinta hirvittääkin. Varsinkin kun luvattu tuottavuuden kasvu hoitaisi kassavirran positiiviseksi jo 2023. Ja koko 10 vuodelle laskettuna Apotti olisi tuottavin investointi miesmuistiin.

Minulle Apotin esittely on ollut lähinnä myyntipuhetta, ilman pohdintaa Apotin rajoituksista, kuten riippuvuus yhdestä, ei-suomalaisesta toimijasta, EPIC:stä, ja sen määräävään markkina-asemaan perustuvasta hinnoittelusta, josta se maailmalla tunnetaan.

Kuinka valmis Apotti oikeasti on?

Suomen sote-tietohallinnon tavoitteeksi asetettiin 2017 tietojärjestelmien jatkuva kehittäminen. Tätä taustaa vasten puhe valmiista järjestelmästä kuulostaa oudolta. Alalle tyypillistä on jatkuva kehitys, eivät valmiit järjestelmät.

USA:ssa kehityksen jarruksi ovat jo tulleet EPIC:in kaltaiset, monopolivoimaa hyödyntävät toimijat, jotka eivät omiin järjestelmiin keräämiensä tietojen jakamista muille, kuten tiedon omistajille. Yritykset siihen suuntaan johtavat helposti käräjille. Myös viranomaisia on haastettu.

Viimeksi näin kävi tammikuussa, kun terveys- ja inhimillisten palvelujen osasto yritti laajentaa asiakas- ja potilastietojärjestelmiin kerättyjen tietojen yhteiskäyttöä. EPIC katsoi esityksen vaarantavan sen yksinoikeuden tietosiiloihin keräämiensä tietojen käytössä.

Tästä kuulemme varmasti kevään aikana lisää.

Mutta samanlaista kohtelua voi ennustaa myös Suomelle viimeistään 2023, valtakunnalliseen soteen siirryttäessä. Silloin tiedonsiirtoalusta on harmonisoitava siten, että tieto liikkuu asiakas- ja potilastietojärjestelmän sisällä ja välillä.

Apotissa tietoa siirretään tekstuuripohjaisen KANTA-palvelun kautta. Ei siis tarvitse olla mikään visionääri nähdäkseen, millaisia ongelmia tästä rajoituksesta seuraa itse hoitoprosessille. Ellei sitten ajatella, että Apotti valtaa lopulta koko Suomen.

No, näin ei tule koskaan käymään. Se kun ei sovi EU:n valmisteilla oleva tietostrategiaan, myös terveystietojen sähköiseen siirtoon myös jäsenmaiden välillä. Siihen sopivan protokollan pitäisi olla valmis vuoden 2023 paikkeilla. Sen jälkeen en näe Apotille mitään järkevää käyttöä.

Miten hyvä Apotti oikeasti on?

Toimitusjohtaja Välimäen mukaan 85 % USA:n tuottavimmista, HIMSS-tasolla 7 olevista sairaaloista, käyttää EPIC:iä. En usko. USA:ssa on noin 5500 sairaalaa, joista noin 350 (6,4 %) on yltänyt korkeimmalle tuottavuustasolle. Näistä valtaosa käyttää EPIC:iä.

Keusoten kannalta tämä on kuitenkin toisarvoista. Onhan eri juttu vertailla sairaaloita kuin kaikkia koko Keusoten piirissä olevaa palveluverkostoa sen erilaisia hoito- ja hoivayksiköitä ja sosiaalityötä. Varsinkin kun ne EPIC:in parhaat sairaalat ovat suurelta osin yksityisiä, yli 500 petipaikan sairaaloita.

Eivät nämä kontekstit ole keskenään vertailukelpoisia.

Päättäjien olisi myös ymmärrettävä, että asiakas- ja potilastietojärjestelmä on vain yksi tuottavuustekijä. Uudet suomalaiset sairaalat luokitellaan yleensä HIMSS-tasolle 5 käytössä olevasta asiakas- ja potilastieojärjestelmästä riippjumatta. Sen jälkeen kehitys hidastuu.

Tasoille 6 ja 7 tarvitaan noin neljä vuotta tasoa kohti. Apotin myyntipuheen mukaan Suomessa muutos olisi kuitenkin huomattavasti nopeampi. Miksi olisi, kun Tanskan Apottikin toimii vielä neljä vuotta käyttöönoton jälkeen alle alkuperäisen tuottavuuden?

Tuntevatko päättäjät vastuunsa?

USA:ssa EPIC:iä on kritisoitu ”teknologisesta unissakävelystä” – kuvitelma siitä, että tekninen järki korvaisi lopulta myös muut järjenkäytön muodot. Sitä samaa unissakävelyä on havaittavissa myös päättäjien keskuudessa.

Kuntalain mukaan päättäjien pitäisi ymmärtää päätöksiinsä liittyvät riskit. Mutta kuinka moni Keusoten hallituksessa oikeasti ymmärtää? Presidentti Koiviston lanseeraama ”kyllä se siitä” -mentaliteetti on huono valintaperuste asiassa, jolla on myös suuri valtakunnallinen merkitys.

Toinen ongelma on esityksen rakenne. Sen sijaan, että vertailukohdaksi otettaisiin kansalliseen sote-tiedonhallintastrategiaan yhteensopivat järjestelmät, Apottia myydään valmiina järjestelmänä ja ainoana koeteltuna keinona lähes mielikuvitukselliseen tuottavuusloikkaan.

Sitten on vielä kysymys esittelijöiden kaksoisrooleista.

Muodollisesti Apotin esittelijät, tietohallintopäällikkö Antti Ylä-Jarkko ja toimitusjohtaja Hannu Välimäki edustavat kuntayhtymää (Keusote) tai sen sidosryhmää (Apotti). Mutta samalla he edustavat amerikkalaisen EPIC:n intressiä, sen tarkoitushakuista ja yliampuvaa myyntipuhetta.

Se puhe voi toki johtaa tavoiteltuun päätökseen, yhden toimittajan monopoliin, mutta myyntipuheen pahasti yliampuvia lupauksia sillä ei lunasteta. Asiakas- ja potilastietojärjestelmä ei ole sellainen viisastenkivi, jolla yhtymän alijäämät muuttuvat ylijäämiksi.

Eikä yhteinen järjestelmä HUS:n kanssa voi olla sellainen asia, että se veisi merkityksen kaikilta muilta päätöksentekokriteereiltä. Päättäjien on voitava arvioida hankintojaan myös omista, HUS:sta riippumattomista lähtökohdista. Muutenhan Apotti voidaan katsoa jo päätetyksi.

Ken tätä ei ymmärrä, pelaa upporikasta ja rutiköyhää.

Keusote syö jo nyt rotan lailla sitä rahoittavien kuntien tasetta. Jos meno tällaisena jatkuu vielä vuoden pari, kriisikunnan kohtaloa on vaikea välttää. Apotti voi olla se viimeinen vikatikki, joka kamelin selän katkaisee. Kuvitellut hyödyt vuosikymmen lopulla eivät tältä rajoitukselta pelasta.

Tämä Keusoten valtuustonkin täytyy ymmärtää päätöskokouksessaan 12.3. Suosittelen myös eriävän mielipiteen jättämistä. Niin itsekin jätin. En olisi ollenkaan hämmästynyt, jos tämän päätöksen perusteita vielä parin vuoden kuluttua kyseltäisiin.

 

Erkki Laukkanenin
Keusoten hallituksen jäsen, Vas.
Kauppatieteiden tohtori, Mäntsälä

 

 

 

 

Be the first to comment

Leave a Reply

Your email address will not be published.


*


*

UA-77399213-1