Apottia vastaava järjestelmä ei toimi Tanskassa

Uudellamaalla Apotin nimellä tunnettua, amerikkalaisen EPIC-yhtiön omistamaa asiakas- ja potilastietojärjestelmää kaupitellaan valmiina, kaikki hoitomuodot integroivana järjestelmänä, joka nostaisi tuottavuuden aivan uudelle tasolle.

Näin luvattiin myös Tanskan Själlannissa, 18 sairaalaa kattavassa noin 2,8 miljoonan asukkaan läänissä vuonna 2016. Mutta toisin kävi. Politiken-lehti julkaisi 2.2.2020 tulokset laajasta kyselystä, jonka mukaan uuden järjestelmän avulla on huononnettu lähes kaikkea.

Olen kääntänyt alle artikkelin tutkimuksen keskeisistä tuloksista. Minusta artikkeli on taas yksi esimerkki siitä, kun yhden maan käytäntöjä aletaan soveltaa toisentyyppisessä ympäristössä.  Myös valmiilta näyttävät järjestelmät osoittautuvat susiksi.

On myös kiintoisaa huomata, miten sitkeästi järjestelmän hankinnasta vastaavat aluejohtajat järjestelmää puolustavat. Vaikka 76 prosenttia ylilääkäreistä sanoo olevansa joko tyytymättömiä tai erittäin tyytymättömiä järjestelmään päivittäisessä työssään, aluejohtajat näkevät kehitystä parempaan.

No, niin näkevät myös HUS:in, HYKS:in ja eräiden kuntien johtajat, jotka samantyyppistä, Suomessa Apotin nimellä tunnettua asiakas- ja potilastietojärjestelmää mm. Keusotelle kaupittelevat. He ovat ostaneet lupauksen paremmasta, eikä aihetta huoleen ole.

Artikkeli alkaa tästä.

 

Lääkärit: Järjestelmän avulla on huononnettu lähes kaikkea

Själlannin lääkäreille on annettu enemmän tehtäviä ja he viettävät paljon enemmän aikaa tietokoneen takana. Myös hoito ja yhteys potilaisiin ovat heikentyneet järjestelmän käyttöönoton jälkeen.

Lääkäreiden arki on vaikeutunut melkein kaikilla järjestelmän käyttöönottaneilla alueilla, ja heidän kontaktinsa potilaisiin ovat heikentyneet sen jälkeen, kun Själlannin alue perusti uuden miljardin dollarin sähköisen potilastietojärjestelmän hieman yli kaksi vuotta sitten.

Tämän osoittaa Själlannin alueen lääkäreiden arvioihin perustuva Ylilääkäriyhdistyksen tekemä tutkimus.

Lääkäreiden, joilla oli marraskuuhun 2017 saakka hyvin toimiva tietojärjestelmä, viesti on selkeä: 12 alueella 13:sta ylilääkäreillä on aiempaa enemmän tehtäviä, ja tietokoneella vietetyn aika tarkoittaa, että he näkevät poliklinikoilla 17 prosenttia vähemmän potilaita.

Seitsemän ylilääkäriä kymmenestä sanoo, että heillä on vähemmän aikaa puhua potilaiden kanssa ja kuudella kymmenestä ilmoittaa heidän kontaktinsa potilaisiin on huonontunut.

Järjestelmässä navigointi koetaan niin vaikeaksi, että seitsemän kymmenestä lääkäristä sanoo, että heillä on nyt huonompi yleiskuva potilaan hoidosta, ja kahdeksan kymmenestä lääkäristä kokee lääkityksen hallinnan nyt heikommaksi kuin ennen uutta järjestelmää.

”Se on valtava askel väärään suuntaan”, sanoo Lisbeth Lintz, joka on neuvoa-antavan yhdistyksen puheenjohtaja ja työskentelee itse Själlannin alueella.

”Alueet ovat sanoneet, että alkuvaikeuksia tulisi olemaan. Mutta alkuvaikeuksista ei ole kysymys, koska on kulunut melkein neljä vuotta siitä, kun järjestelmä otettiin käyttöön ensimmäisissä sairaaloissa. Pidämme vakavana ongelmana sitä, että järjestelmän käyttäminen vie niin paljon aikaa.

Ylilääkäreillä oli mahdollisuus antaa tutkimuksessa myös henkilökohtaisia ​​kommentteja. Yksi heistä mittasi kuinka monta minuuttia lääkäri oli huoneessa olevien potilaiden kanssa.

”Se oli 15 minuuttia, kaikille potilaille. Ja melkein kahdeksan tuntia tietokoneella ”, kirjoittaa päälääkäri. Toinen on kirjoittanut: ”Näen tänään 20-25 prosenttia vähemmän potilaita”.

Lääkäreiden antamiin tietoihin perustuen tutkimus kertoo, että ennen uutta järjestelmää leikkauskuvauksen laatimiseen meni 8 minuuttia. Nyt se vie lähes 14 minuuttia. Ennen lääkäri saattoi varata leikkaustilan hiukan yli 4 minuutissa. Nyt se vie yli 9,6 minuuttia.

Tämä on neljäs kerta, kun lääkäriliitto mittaa lääkäreiden ajan kulutusta. Tutkimusten mukaan ajan käyttö lisääntyi merkittävästi järjestelmän käyttöönoton jälkeen. Kahden viimeisen mittauksen aikana ajan kulutus on taas hieman laskenut, mutta se on silti huomattavasti korkeampi kuin ennen järjestelmää.

Hankinnasta vastaavien aluejohtajien mielestä suunta on kuitenkin kohti parempaa.

Själlannin alueen konserninjohtaja johtaja Leif Panduro Jensen ilmaisee tutkimuksen kirjallisessa kommentissa tyytyväisyytensä siihen, että ”monien lääkäriyhdistyksen pyytämien parametrien ajankulutus on vähentymässä”.

”Olemme ryhtyneet lukuisiin toimenpiteisiin sekä järjestelmän käyttöönoton yhteydessä että järjestelmän rakenteessa ilmenneiden häiriöiden korjaamiseksi. Laskusuuntaus kielii korjaustoimien onnistumisesta.”

Järjestelmän käyttäjistä 76 prosenttia oli tyytymättömiä.

Mutta alueet ”eivät voi jatkaa sanomalla, että asiat tullaan korjaamaan”, uskoo lääkäreiden päällikkö Lisbeth Lintz.

”Joitain pieniä asioita on saatu kuntoon. Mutta näin monta vuotta järjestelmän käyttöönoton jälkeen meidän ei pitäisi olla tilanteessa, jossa tehtävät vievät pidempään kuin ennen. Ja on vaikea olla tyytyväinen siihen, että lääkärin aikaa kuluu muille kuuluviin tehtäviin, varsinkin kun erikoislääkäreistä on Själlannissa pulaa”, hän sanoo.

Eva Smith: Hallitus haluaa pitää huolta Tanskasta, mutta suljet silmäsi pommiin, jota jonain päivänä räjäyttää viha ja kosto Tanskaa vastaan.

Lisbeth Lintz uskoo, että ammattimaisten ja riippumattomien asiantuntijoiden olisi nyt pohdittava, voiko järjestelmä toimia ja mitä sen toimintakuntoon saaminen maksaa.

”Vastattavaksemme on tullut iso kysymys, voiko tällä järjestelmällä jatkaa vai onko se vaihdettava johonkin toiseen”, sanoo Lisbeth Lintz, ylilääkäriyhdistyksen puheenjohtaja.

”Kysymys on käsiteltävä kiireellisenä, sillä olemme tulleet tilanteeseen, jossa sopimuksen jatkamisesta tai purkamisesta EPIC:in kanssa on päätettävä.”

Voiko järjestelmä mielestäsi toimia? ”Voin vastata, että järjestelmä ei toimi kunnolla, ja on kysyttävä hyvin, voidaanko tämä jatkaa vai vaihdetaanko johonkin muuhun.”

76 prosenttia ylilääkäreistä sanoo olevansa joko tyytymättömiä tai erittäin tyytymättömiä järjestelmään päivittäisessä työssään.

Tutkimuksen otos kattoi 786 ylilääkäriä. Heistä 39,3 prosenttia vastasi.

 

Erkki Laukkanen

 

Lähde: Politiken, 2.2.2020, Læger: Næsten alt er blevet dårligere med Sundhedsplatformen
https://politiken.dk/indland/art7632247/L%C3%A6ger-N%C3%A6sten-alt-er-blevet-d%C3%A5rligere-med-Sundhedsplatformen

Ilmaisun ”Sundhedsplatformen”, joka tarkoittaa EPIC-pohjaista, Suomessa Apotin nimellä myytävää asiakas- ja potilastietojärjestelmää, olen korvannut ilmaisulla ”järjestelmä”. Yhden väliotsikon paikkaa olen tiputtanut pari kappaletta alemmaksi.

Be the first to comment

Leave a Reply

Your email address will not be published.


*


*

UA-77399213-1