BREXIT ja EU:n uudistaminen

Kaiken Brexit angstailun keskellä ymmärrän hyvin niitä, jotka äänestivät nykyistä uusliberalistista ja epädemokraattista EU:ta vastaan.
Vasemmiston ja vihreiden visioissa on puhuttu sosiaalisesta ja radikaaleimmat sosialistisesta Euroopasta. Käytännössä olemme kuitenkin nähneet suuryhtöiden ja jättipankkien intresseihin perustuvaa talouskuripolitiikkaa, jossa demokratian rooli on ollut hyvin minimaalinen ja eri maiden mahdollisuus toteuttaa omaa talouspolitiikkaa erittäin rajallinen.

Uudistajat sanovat, että unioni muuttuu kun edistykselliset saavat valtaa. No miten kävi Kreikassa? Syrizalle sanottiin antaudu tai tuhoudu. Portugalissa estettiin vasemmiston liittoutuminen ja valtaan nousu. Espanjalaisen Podemoksen liittoa vastaan on kampanjoitu ankarasti. Samaan aikaan unionia ei tunnu haittaavan Itä-Euroopan autoritaariset oikeistohallitukset.

Onko meidän vedettävä johtopäätös, että vasemmalla vain sosialidemokraateilla on oikeus uudistaa EU:ta demokraattisemmaksi?

Ongelma tässä on se, että ne ovat vallassa ollessaan toteuttaneet niin ikään talouskuripolitiikkaa, vaikkakin vähän eri retoriikalla, kuitenkin vahvistaen unionin uusliberalistista olemusta ja samalla vieraannuttaneet kymmeniä miljoonia työväenluokkaisia äänestäjiä, joita äärioikeisto ja oikeistopopulistit ovat houkutelleet puolelleen.
***
Eurooppalainen yhteistyö on erittäin kannatettavaa, mutta sen pitäisi rakentua ajatukseen parantaa satojen miljoonien tavallisten ihmisten elämää ympäristön kestävyys huomioiden, ei vapaakaupan voitontavoittelulogiikkaan, jossa uhrataan kaikki demokratian periaatteet suuryhtiöiden ja pankkien hyväksi. Päätöksenteon pitäisi pohjautua avoimuuteen ja suorempaan demokratiaan salailevan kabinettipolitiikan sijaan.
Tarvitaan laaja eurooppalainen investointiohjelma, kestävään teknologiaan pohjautuva teollisuuden uudistuminen, reilut palkankorotukset eri puolilla Eurooppa sekä talouspolitiikan täyskäännös näin aluksi. Ne olisivat tapoja lunastaa lupaukset, että Eurooppa osaa katsoa tulevaisuuteen ja olla kehityksen lippulaiva muulle maailmalle. Nyt se ei ole sitä.

Be the first to comment

Leave a Reply

Your email address will not be published.


*


*

UA-77399213-1