Hoitovelan piilevät seuraukset

Yksi koronan kärjistämä ongelma on hoitovelka.  Kaikki velka ei kuitenkaan näy pidentyneissä jonoissa, vaan osa hoidon tarpeesta on jäänyt kokonaan piiloon. Jos hoitovelkaa ei kuitata, ihmisten väliset terveyserot kasvavat varmasti.

Miten tähän on tultu?

Hoitojonoja on ollut aina. Mutta pandemian aikana alihoidetuiksi ovat tulleet myös sellaiset kansantaudit kuin kakkostyypin diabetes, verenpainetauti, nivelrikot ja masennus. Vuonna 2020 niitä rekisteröitiin 15–30 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin.

Erityisen huolestuttava on tilanne suun terveydenhoidossa, missä alan henkilökunta siirrettiin tekemään korvaavaa, koronan jäljitykseen liittyvää työtä. Siksi jonoon ja – mikä vielä pahempaa – kokonaan piiloon on päätynyt myös vakavia kiinnityskudossairauksia, jotka eivät oireile.

Näiden todentamisongelmien määrää ja hintaa ei kukaan tiedä. Karkean arvion mukaan puhutaan kuitenkin miljardeista koko maassa ja vähintään kymmenistä miljoonista Keusote-kunnissa. Ja mitä pitemmälle korjaustoimet siirtyvät, sitä suurempi lasku.

Miten hoitovelkaan pitäisi puuttua?

Osa hoitovelasta voidaan purkaa edullisesti ja tehokkaasti etäpalveluin. Mutta etänä ongelmia jää myös piiloon siitä yksinkertaisesta syytä, että kaikki eivät osaa tai pysty niitä käyttämään. Eikä etänä voi myöskään havaitakaikkea sitä, mitä oikea diagnoosi ja hoito edellyttää.

Jos ongelmia ei tunnisteta tai hoidon aloitus vakavasti viivästyy, eivät korvaavat toimenpiteet myöhemmin enää välttämättä auta. Siksi etähoidon vaihtoehtona pitäisi aina olla myös aito mahdollisuus läsnäoloon perustuvaan arvioon.

Valitettavasti Keusotessa tarjotaan nykyään huomattavasti vähemmän läsnäoloon perustuvia palveluja kuin Uudellamaalla keskimäärin. Ja tämä huolestuttava ero on pandemian aikana kasvanut.

Miksi näin on tapahtunut?

Meidän mielestämme kysymys on aidosti poliittinen. Oikean laidan poliittiseen puheeseen on iskostunut näkemys ”liian hyvistä palveluista” tai ”palveluista, joihin meillä ei ole varaa”.

Juhlapuheissa kyllä muistetaan “Sari Sairaanhoitajaa” ja hänen puuttuvia käsiparejaan, mutta hoitajapulan epäloogiseksi ratkaisuksi esitetään silti palvelutason madaltamista ja omaisten roolin kasvattamista. Viis siitä, vaikka sairauksia jäisi hoitamatta ja kartoittamatta.

Vasemmistossa me olemme eri mieltä.

Tarvitsemme etäpalveluiden rinnalla myös läsnäoloon perustuvaa vastaanottotoimintaa ja rohkeutta kokeilla hoitajapulaan muitakin keinoja kuin virikeseteliä ja työmäärän kasvattamista.

Jos piiloon jääviä ongelmia ei kokonaisvaltaisesti selvitetä ja hoideta, ne syvenevät ja pahenevat.

Heini Liimatainen, Järvenpää
Erkki Laukkanen, Mäntsälä
Keusoten hallituksen jäsen ja varajäsen (vas.)

Be the first to comment

Leave a Reply

Your email address will not be published.


*


*

UA-77399213-1