Hyvinkään kouluverkko avataan jälleen leikkauksille

Torstaina 17.11. pidettiin Hyvinkään kaupungintalon aulassa kouluverkkomuutoksiin liittyvä tiedotustilaisuus. Sivistystoimenjohtaja Pentti Halonen avasi tilaisuuden pitämällä puheenvuoron siitä, kuinka leikkaukset ovat välttämättömiä ja syntyvyyden ollessa laskussa nykyinen kouluverkko vaatii muutoksia. Tässä hänen puheensa tiivistettynä yhteen lauseeseen, puhe itsessään kesti kuitenkin 15 minuuttia. Ehkä olisi voinut lisätä, että ajat ovat vaikeat. Samaa, jo aiemmissa palveluverkkotilaisuuksissa kerrottua asiaa siis pyöriteltiin useaan otteeseen hartaasti ja syvällä rintaäänellä. Se ei enää kuitenkaan aivan vakuuttanut. Toki muutoksia tarvitaan, mutta millaisia.

Leikkaaminen sivistystoimesta maksetaan kovilla koroilla takaisin

Säästäminen sivistystoimen puolelta ei ole oikeaa säästämistä. Se on maksun siirtämistä tulevaisuuteen suurella korolla. Hinnan joutuvat maksamaan oppilaat joita siirrellään ensin sinne ja sitten tänne ja lopulta ehkä takaisin, kuten Tapainlinnan koulun ja Pikku-Tapiksen vanhemmat saivat tilaisuudessa todeta.

Erityistukea tarvitsevien integroiminen normaaliluokkiin vaatisi lisäresursseja jo nyt, joten kuinka käy, kun luokkakokoja kasvatetaan ja oppilaita siirretään paikasta toiseen. Samaan aikaan talousarviossa on esitetty, että opettajia tullaan tulevaisuudessa vähentämään.

Palveluja heinkentämällä ei houkutella lapsiperheitä

Tilaisuudessa kuultiin, että vaikka Hyvinkää on muuttovoittoinen kaupunki, eivät lapsiperheet muuta tänne. Palveluita vähentämällä heitä ei varmasti saada tänne jatkossakaan houkuteltua!

Tilaisuudessa kuultiin myös, että yksi säästövaihtoehto on oppilaiden koulumatkakyytirajojen nostaminen kolmesta kilometristä viiteen kilometriin, alkaen ekaluokkalaisista. Eli kun kouluja vähennetään ja matkat väkisinkin pitenee, niin nostetaanpa sitten myös kuljetusrajoja. Loogista säästämisen kannalta, mutta ei kovin inhimillistä.

Nyt on aika vaikuttaa

Kuulimme moneen kertaan päätösten aikatauluista, että näistä asioista päätetään vasta ensi vuoden helmikuussa valtuustossa. Sitä ennen on 22. marraskuuta opetuslautakunnan kokous, jossa asiaa alustavasti käsitellään ja 13. joulukuuta lautakunta tekee asioista oman päätöksensä. Kuitenkin täytyy ottaa huomioon jo sitä ennen tehdyt päätökset.

Opetuslautakunta on talousarviokokouksessaan 6. lokakuuta eli linjatessaan ensi vuoden budjettia, päättänyt jo seuraavasti: ”Perusopetuksen toimintaa sopeutetaan annettuun talousarvioraamiin kolmen vuoden aikana siten, että vuonna 2017 vähennetään suhteessa lukuvuoteen 2016–2017 14 opettajan palkkojen verran henkilökuntaa. Perusopetuksen talouden sopeuttaminen vaatii muun muassa Hyvinkään opetussuunnitelman uudelleen avaamista sekä jo päätetyn palveluverkon nopeutettua toimeenpanoa syksystä 2017”.

Niin, että miten se olikaan? Päätetään missä ja koska? Kaupungin ensi vuoden budjetista päätetään lopullisesti jo 12. joulukuuta ja jos budjettiin ei tule lisärahaa, ei opetuslautakunta voi päättää muusta kuin leikkaamisesta 13. joulukuuta. Jos lautakunnan talousarviopäätös jää voimaan, opettajia vähennetään 14 ja sehän tarkoittaa, että koululuokkia/kouluja on lakkautettava.

Kaupunkilaisille annettiin kuitenkin mahdollisuus vaikuttaa asiaan ja ilmaista mielipiteensä osoitteeseen sivistystoimenkirjaamo@hyvinkaa.fi 1. joulukuuta asti. Uskoo ken tahtoo, kuinka suuri merkitys on kaupunkilaisten lähettämillä sähköposteilla siinä vaiheessa, kun alustavat päätökset on jo taputeltu ja rahatkin valtuustossa jaettu.

Ylimielistä asennetta ja outoa kouluverkkopolitiikkaa

Torstain tilaisuudessa kysyttiin myös koulujen kunnosta ja onko niissä tehty hyvinvointikyselyitä. Kuntotarkastuksia on tehty ja tulokset eivät ole olleet hyviä. Paljon korjattavaa ja kunnostettavaa löytyy.

Uuden lukion valmistuessa tiloja vapautuu, mutta siihen asti olisi tehtävä vähemmän mieluisia päätöksiä ja siirreltävä lapsia. Talvisillan 1-2 luokkalaiset, eli Härkävehmaan ”etäkoulu” halutaan siirtää Härkävehmaan tiloihin, josta lapset siirtyisivät lopulta Sveitsin lukiolta vapautuviin tiloihin. Niin, siis silloin kun todetaan että Härkävehmaan koulu on korjauskelvoton. Se, koska tämä lopulta tapahtuu, riippuu siitä saadaanko ks. tontille kaavoitettua kerrostaloja Sveitsi-hankkeen gryndereille.

Kummallisesti koulujen kunto ja korjauskelvottomuus on Hyvinkäällä sidoksissa siihen onko kyseiselle tontille mahdollista rakentaa kerrostaloja. HYK:n lukio on ollut korjauskelvoton jo vuosia, siksi tarvitsemme suurlukiota mutta kuitenkin edellistä palveluverkkosuunnitelmaa tehtäessä selvitettiin Aseman alakoulun sijoittamisen mahdollisuuksia kyseiseen jo ”purkutuomion” saaneeseen rakennukseen. Näin voinemme tehdä johtopäätöksen, että Aseman koulun tontti lienee selkeästi HYK:n tonttia arvokkaampi rakennuspaikka. Toki talouttakin täytyy ajatella, mutta kummastuttaa nämä ”kuntoarviot” ja niiden muutokset aina tarpeen niin vaatiessa.

Perusopetuksen johtaja Jouko Vakkamaa kertoi tilaisuudessa, että kaupunkimme on myös tehnyt hyvinvointikyselyitä joka kolmas vuosi. Jatkokysymyksenä oli, että onko kyselyn tulokset otettu huomioon uutta kouluverkkoa suunniteltaessa. Vastauksen voi tulkita jokainen paikalla ollut miten tahtoo. Kaikki on kuulemma otettu huomioon. Toisin sanoen on tiedossa, että toisissa koulussa on jo nyt, jo näillä olemassa olevilla resursseilla ongelmia, mutta siitä huolimatta niihin ollaan sijoittamassa lisää oppilaita, ja opettajia vähennetään. Se miten ongelmiin on tartuttu ja miten niitä on hoidettu, jäi epäselväksi.

Se mikä tilaisuudessa ei jäänyt epäselväksi oli Pentti Halosen asenne. Useaan otteeseen sai kuulla vähättelyä tai suoranaista ylimielisyyttä kysyjiä, lasten vanhempia ja varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen ammattilaisia, kohtaan. Lopussa paljon kritiikkiä saanut tilaisuudesta tiedottaminen kirvoitti hänet toteamaan, että ei tällaisia tilaisuuksia tarvitsisi edes järjestää. Niin, siinäpä se kiteytyi. Valtuusto on nyt budjettikokouksessaan todellakin paljon vartijana, ja toivottavasti ajattelee kaupunkimme tulevaisuutta. Sillä erään vanhemman sanoin; ”lapsissa ja nuorissa on tulevaisuus, VAIN lapsissa ja nuorissa on tulevaisuus.”

Petri Kärki
7-vuotiaan tytön isä ja vasemmistoaktiivi
Riika Raunisalo
6-vuotiaan pojan äiti ja vasemmistoaktiivi

Be the first to comment

Leave a Reply

Your email address will not be published.


*


*

UA-77399213-1