Joukkoliike yhtiöiden ylivaltaa vastaan

Eilen useissa eri maissa tuhannet ja tuhannet ihmiset lähtivät kaduille osoittamaan huolensa Euroopan unionin käymistä kauppa- ja investointisopimusneuvotteluista Yhdyvaltojen ja Kanadan kanssa. Suomessa marssittiin Helsingissä ja Joensuussa. 
Kyse on laajasta liikehdinnästä. Miljoonat ihmiset ovat huolestuneet suuryhtiöiden vallankasvusta ja demokratian kaventumisesta. TTIP:n vastainen adressi on kerännyt jo liki kolme ja puoli miljoonaa nimeä.

Mielenosoittajat olisivat halunneet myös ammattiliittojen näkyvän mielenosoituksessa.


Julkinen keskustelu olematonta, kritiikkiä ei ole huomioitu

Yhtiövallan vastaisin tunnuksin likkeellä Helsingissä olleet mielenosoittajat vaativat, että TTIP- ja TiSA-neuvottelut keskeytetään ja että CETA-sopimus jätetään ratifioimatta.
– TTIP-sopimusta koskevat tietovuodot osoittavat, että kansalaisten epäilykset sopimuksen vaaroista ovat olleet aiheellisia, sanoo mielenosoitusta järjestävän TTIP-verkoston Lauri Pasanen.

Euroopan unionin ja Kanadan välisen CETA-sopimuksen ratifioinnin aloittamista suunnitellaan jo syksylle 2016.

– On uskomatonta, että sopimuksen hyväksymistä edes suunnitellaan, vaikka esimerkiksi Suomessa siitä ei ole käyty minkäänlaista julkista keskustelua, linjaa Attacin Marissa Varmavuori sanoo.

CETA muistuttaa sisällöltään kovasti TTIP-sopimusta, ja niihin liittyvät riskit ovat pitkälti yhteneviä. CETA:a voidaan kutsua myös TTIP:n takaportiksi. Se tarjoaisi yhdysvaltalaisyrityksille mahdollisuuden hyötyä CETA:n investointisuojasta tytäryhtiöidensä kautta.

– TTIP-sopimus on viime kuukausina ollut kovasti vastatuulessa, ja kannatuslukujen perusteella neuvottelujen voisi sanoa olevan suurissa vaikeuksissa. Vähemmälle huomiolle on jäänyt se, että sen ohella valmistellaan myös muita tuhoisia ja epädemokraattisia sopimuksia, kuten CETA:a ja palvelukauppasopimus TiSA:a, Varmavuori jatkaa.

Mielenosoituksen koollekutsujat kritisoivat väitteitä, joiden mukaan sopimusten hyödyt jakautuisivat tasaisesti ja että kansalaisyhteiskunnan huolet olisi otettu vakavasti.

– Jos sopimusten olisi tarkoitus hyödyttää muita kuin suuryhtiöitä, neuvotteluprosessit olisivat olleet jo lähtökohdiltaan aivan toisenlaisia. Ja jos sopimuksiin kohdistunut laajapohjainen kritiikki ja yleinen mielipide olisi otettu tosissaan, neuvottelut olisi jo keskeytetty ja aloitettu alusta uudelta, kestävämmältä pohjalta, Pasanen huomauttaa.

Europarlamentaarikko: päätöksentekojärjestelmä väristyy

Vasemmistoliiton europarlamentaarikko Merja Kyllönen allekirjoittaa miljoonien ihmisten huolen kauppa- ja investointineuvotteluista.

– TTIP:tä vastustetaan etenkin siksi, että se estää demokratiaa. Se antaa yhdysvaltalaisille yrityksille oikeuden haastaa Euroopan valtiot oikeuteen, mikäli demokraattisesti tehdyt päätökset uhkaavat yrityksen mahdollisia tulevia voittoja, näkee Merja Kyllönen.

– Uhka on laajempi kuin kymmenien miljoonien hintaiset oikeusjutut, jotka voivat päättyä miljardien tappioihin. Koko päätöksentekojärjestelmä vääristyy, jos demokraattisesti valitut päättäjät eivät jatkossa voi ajatella mikä on parasta ihmisille ja ympäristölle, vaan heidän pitää ennakoivasti ajaa yhdysvaltalaisten yritysten etua, Kyllönen jatkaa.

Kyllönen halusi selvittää miten hyvin suomalaiset tuntevat TTIP-sopimuksen teetättäen taloustutkimuksella mielipidekyselyn. Kyselyyn vastasi yli tuhat ihmistä.

– Yli puolet suomalaisista vastasi, etteivät he koe tietävänsä lainkaan mistä sopimuksessa on kyse. 0 % koki tuntevansa sopimuksen erittäin hyvin ja 4 % jonkin verran, paljastaa Kyllönen.

– Kun ihmisiltä kysyttiin, kannattavatko he sopimusta, vaikka siinä olisi investointisuoja, vain 19 % kannatti, jatkaa Kyllönen. 

Vasemmistoliiton europarlamentaarikko Kyllösen mielestä investointisuojan turvaaminen ylikansallisilla järjestelyillä on tarpeetonta, mikäli EU ja USA pitävät itseään oikeusvaltioina. Hänen mielestään pitäisi irtisanoutua nykyisistäkin löyhemmistä investointisuojasopimuksista sen sijaan, että tehdään entistä vaarallisempia sopimuksia.
Oikeudenmukaisempaa kauppaa ja lisää demokratiaa

Kyllösen mielestä Suomi, Eurooppa ja maailma tarvitsevat oikeudenmukaisempaa kauppaa ja lisää demokratiaa. 

– Maailman suuret ongelmat ovat suurelta osin syytä suuryritysten ylivallasta. Ne eivät tutkimusten mukaan maksa juurikaan veroja ja voivat siten jyrätä pieniä yrityksiä ja valtioita jo nyt. 

Europarlamentaarikko Merja Kyllösen mielestä ei ole aihetta pahentaa tilannetta entisestään.

– Aletaan neuvotella sopimuksista ihmisten, ei suurten yritysten lähtökohdista, näkee hän.
Kuvat: Katriina Tuomaala, Flickr.com

Be the first to comment

Leave a Reply

Your email address will not be published.


*


*

UA-77399213-1