Kenenkään paikka ei ole kadulla

Tänään vietetään asunnottomien yötä. Samalla Keravalla on käyty yli vuoden ajan keskustelua asunnottomien ensisuojasta. Tein valtuustoaloitteen ensisuojasta 10.10.2017, jonka jälkeen asiaa on käsitelty budjettineuvotteluissa, sote-lautakunnassa, kaupunginhallituksessa ja valtuustossa.

Asunnottomien ensisuoja avasi ovensa Keravalla 25.2.2018. Palvelun tuottaa Keski-Uudenmaan nuorisoasuntoyhdistys. Ensisuojassa voi yöpyä, peseytyä ja saada aamupalaa. Kierrätyspisteestä ensisuojan yhteydessä voi saada puhtaan vaatekerran.

Ensisuojalle on ollut selvä tarve, sillä sen yösijat ovat olleet täynnä. Ensisuojasta on myös ohjattu asunnottomia eteenpäin muiden palveluiden piiriin ja osalle on myös saatu järjestettyä pysyvä koti.

Osa Keravan päättäjistä on vuoden varrella sanonut, että ei vastusta asunnottomien ensisuojaa sinänsä, mutta vastusti kuitenkin sen auki pysymisen turvaavaa lisärahoitusta. Onneksi enemmistö oli ensisuojan auki pitämisen kannalla.

Olisikin kiinnostavaa kuulla, miten Järvenpää, Sipoo ja Tuusula huolehtivat omien asunnottomiensa hätämajoituksesta, kun Keravalla on keskusteltu, pitäisikö palvelu tuottaa ylikunnallisesti.

Asunnottomuus on äärimmäinen syrjäytymisen muoto. Asunnottoman määrittely on hankalaa, koska ihmisten tilanteet vaihtelevat. Ihminen voi joutua asunnottomaksi niin päihteidenkäytön kuin sairastumisen takia. Asunnoton voi olla nuori tai yhtä hyvin eläkeläinen.

Pahimmillaan asunnoton joutuu viettämään yönsä kadulla. Moni asuu tilapäisesti tuttavien luona. Siksi he eivät välttämättä edes näy ARA:n ylläpitämissä asunnottomuustilastoissa.

Yli 60 prosenttia Suomen asunnottomista elää pääkaupunkiseudulla. Koska töitä on saatavilla eniten pääkaupunkiseudulla, muuttoliike suuntautuu tänne, mutta kaikki eivät onnistu yrityksistään huolimatta saamaan asuntoa esimerkiksi luottotietomerkintöjensä vuoksi.

Suomalainen erityispiirre on, että asuntokannasta valtaosa on omistusasuntoja, joihin kaikilla ei ole varaa. Erityisesti pääkaupunkiseudulla rakennetaan ihmisten tarpeisiin nähden liian kalliita asuntoja – valitettavasti myös liian kalliita vuokra-asuntoja.

Avaintekijä asunnottomuuden poistossa on kohtuuhintaisen asuntotuotannon lisääminen. Jotta asunnottomuus poistuisi, on rakennettava tuntuvasti lisää kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja.

Asumisneuvontaan ja muuhun asumissosiaaliseen työhön on osoitettava resursseja. Nopea puuttuminen asumisen ongelmiin parantaa taloudellista ja sosiaalista hyvinvointia sekä ehkäisee häätöjä ja säästää rahaa. Yhden asumisneuvojan työn julkistaloudelle tuottama säästö on huomattava.

Kun katto pään päälle varmistuu, ihminen voi helpommin keskittyä ratkomaan muita ongelmiaan. Tämä ”asunto ensin”-periaate on muuttanut erityisesti kaikkein vaikeimmassa asemassa olleiden pitkäaikaisasunnottomien elämää.

Asunto ensin -periaatteeseen nojaava asunnottomuustyö tuottaa tulosta. Yksittäisten asunnottomien lisäksi asunto ensin -mallista hyötyy koko yhteiskunta. Esimerkiksi Tampereella asunto ensin -mallia toteuttaneessa tuetussa asumispalveluksikkö Härmälässä saavutettiin mallin ansiosta vuodessa lähes 250 000 euron säästöt.

Yksiköstä tehdyn tutkimuksen mukaan säästöt yhden henkilön tarvitsemien palvelujen osalta voivat olla jopa 9 600 euroa vuodessa, kun verrataan kustannuksiin, jotka aiheutuisivat ihmisen ollessa asunnottomana.

Katto pään päällä on osa ihmisoikeuksia. Asunto on ihmisen perusoikeus. Muistetaan tämä muulloinkin, kuin vain asunnottomien yön juhlapuheissa.

PIA LOHIKOSKI

Be the first to comment

Leave a Reply

Your email address will not be published.


*


*

UA-77399213-1