Keravalla koululaisille tarjotaan Suomen toiseksi halvinta kouluruokaa, joka jää liian usein syömättä

Maksuton ruokailu sekä varhaiskasvatuksessa että koulussa on yksi tärkeimmistä tasa-arvoteoista lapsillemme. Keravalla ateriahinta on vain 1,69 euroa oppilasta kohden, mikä on toiseksi vähiten Suomessa. Ja tämä saattaa olla ongelma.

Päivän pääateria
”Meillä on yleensä kaapit tyhjinä, varsinkin kun olen äidin kanssa kahdestaan.”
Sitaatti on Pelastakaa Lapset -järjestön vuonna 2020 julkaisemasta ”Perheen taloudellisen tilanteen vaikutukset lasten arkeen, vapaa-aikaan ja hyvinvointiin” -raportista. Sen on sanonut joku raporttia varten haastatelluista 13–17-vuotiaista suomalaisnuorista. Sitä, oliko kyseinen nuori keravalainen, en tiedä, mutta se raportista selviää, että 13 prosenttia kaikista haastatelluista arvioi perheensä olevan melko tai erittäin matalatuloinen – ja että 37 prosenttia matalatuloisten perheiden lapsista asui yksinhuoltajaperheissä.

Miten tämä liittyy kouluruokailuun? Jaan syyt kolmeen kohtaan.

  1. Maksuton lounas päiväkodissa tai koulussa on lapsille arkipäivän pääateria.
  2. Keravalaisista perheistä 27 prosenttia on yksinhuoltajaperheitä eli niitä, joihin myös taloushuolet usein kasaantuvat. Vuonna 2019 keravalaisista yksinhuoltajaperheistä toimeentulotukea sai pitkäaikaisesti 4,8 prosenttia. Toimeentulotukea saaneita lapsiperheitä oli 16,6 prosenttia, joista pitkäaikaisesti toimeentulotukea saaneiden osuus oli 4,7 prosenttia.
  3. Jos ruoka ei maistu, on lapsi koko koulupäivän syömättä ja syö vasta kotona, jos kotona ruokaa on.
    Millaista ruokaa 1,69 eurolla sitten saa? Sellaista, joka maistuu liian harvalle. Vuoden 2019 Kouluterveyskyselyssä (THL) lähes 60 prosenttia keravalaisista peruskoulun 8. ja 9. luokkalaisista ilmoitti, ettei syö koululounasta päivittäin. Myös ammattikoululaisista ruoan jätti väliin ainakin jonakin viikon koulupäivistä yli puolet. Lukiolaisten keskuudessa sama luku oli 37,8 prosenttia.

Mitä pitäisi tehdä?
Lapsille ja nuorille tarjottavan kouluruoan pitää olla sekä terveellistä että maukasta. Se vähentäisi myös ruokahävikkiä eli olisi samalla ilmastoteko.
Satokauden vihannekset ja kotimaiset kasviproteiinit maksavat enemmän kuin makaroni ja sika-nauta, mutta kyse on arvovalinnoista: tällä hetkellä Kerava käyttää yhden lukiolaisen ruokaan 286 euroa vuodessa, mikä on 126 euroa vähemmän kuin Suomessa keskimäärin.
Kouluruokailu on yksi niistä asioista, joiden vuoksi toivon pääseväni vaikuttamaan kuntapolitiikassa. Myös niillä lapsilla, joiden jääkaapista kotona löytyy useimmiten vain valo, on oikeus saada terveellistä ja ravitsevaa ruokaa.
AINO HAAPARANTA

Be the first to comment

Leave a Reply

Your email address will not be published.


*


*

UA-77399213-1