Koska kiky-kupla puhkeaa?

HEINI LIIMATAINEN Kirjoittaja toimii Järvenpään kaupunginhallituksen jäsenenä ja työskentelee kuntoutustoiminnan lähiesimiehenä.
HEINI LIIMATAINEN Kirjoittaja toimii Järvenpään kaupunginhallituksen jäsenenä ja työskentelee kuntoutustoiminnan lähiesimiehenä.
Kilpailukykysopimuksen, eli kikyn ensisijainen tavoite on vahvistaa suomalaisten yrityksien kilpailukykyä tuotantokustannuksia laskemalla, muihin kilpailijamaihin verrattuna. Tämänhän me kaikki tiedämme. Valitettavan hyvin tiedämme myös, kuinka kilpailukykyä vahvistetaan; kiskomalla etenkin pienituloisten työntekijöiden selkänahasta. Edellisissä eduskuntavaaleissa äänestystuloksen perusteella ainoa hyväksyttävä mantra oli säästäminen ja sopeuttaminen ja nyt hymistään kilpailukykysopimuksen nimeen.

Tällaiselle tavan tallaajalle tämä kikyn autuus ei oikein avaudu. Mitä enemmän yritän asiaa miettiä, sitä hatarammalla pohjalla tuntuu tämä kilpailukyvyn vahvistuminen olevan. Ostovoiman laskennallinen paraneminen ei korvaa pidentynyttä työaikaa.

Veronmaksajien keskusliiton laskelmien mukaan, verohelpotukset huomioiden, 2200€/kk tienaavan ostovoima paranee kikyn seurauksena 120€/vuosi. Jos palkansaajan työaikaa olisi laskettu kahdella työpäivällä vuodessa, olisi hänellä kaksi päivää enemmän vuodessa aikaa kuluttaa ja vilkastuttaa markkinoita samalla vuositulolla. Mietitäänpä vaikka pienyrityksiä, missä yrittäjä työllistää lähinnä itsensä. (Siivouspalvelut, kauneudenhoitopalvelut, liikuntapalvelut, korjaamotoiminta, kotimaan matkailun, kivijalkakaupat yms.)

Mitä parempi työllisyys on, sitä enemmän ihmiset voivat hankkia kotimaisilta markkinoilta palveluita omiin tarpeisiinsa. Kun työtä tai rahaa ei ole, tai työtä tekevällä aikaa kuluttaa, ei näitä palveluja voi myöskään ostaa. Tämä jättää pienyrittäjät hyvin ahtaalle.

o o o

Työnantajien henkilöstökuluihin kiky vaikuttaa laskennallisesti, mutta harvassa ovat ne yrittäjien esiintulot, joissa olisi vakuutettu henkilöstökuluja oikeasti säästyvän tai tuotannon tehostuvan.

Palveluvaltaisilla aloilla tuotantokustannukset muodostuvat pääosin henkilöstökuluista, hyvänä tasona voidaan pitää 60 prosenttia liikevaihdosta. Tuotantoyrityksen puolella henkilöstökuluja on voisi vastaavasti olla noin 30 prosenttia liikevaihdosta. Palvelutuotannon puolella säästö tulee olemaan lähinnä laskennallista, harvassa yrityksessä voidaan näillä työaikojen pidentämisillä parantaa tuottavuutta. Tuotantotalouden puolella pidempi työaika voi tarkoittaa lisääntyvää tuotantoa, mutta niissä henkilöstökustannukset ovat muutenkin pienemmät.

Nähdäkseni kikyn vaikutuksesta työnantajien mahdollisuudet palkata työntekijöitä täydentäviin työsuhteisiin (kuten sijaiset ja osa-aikaisuudet) lähinnä heikentyvät, kun nykyisellä työntekijämäärällä pärjätään paremmin. Toki jos kysyntä samanaikaisesti lisääntyy, voidaan tuotantoa kasvattaa.

o o o

Kuntataloudessa valtionosuuksia lasketaan kikyyn suhteutettuna, joten muutoinkin niukasti
budjetoiduissa henkilöstökuluissa ei kunnille säästöjä synny. Päinvastoin, palkansaajien verohelpotukset tulevat vähentämään kuntien verotuloja tavalla, jota ei ole vielä osattu edes laskelmissa tarkasti laskea. Järvenpäässä on arvioitu, että kikyn vaikutus käyttötalouteen tulisi olemaan -2,7M€ ja valtionosuuksien leikkaus saman suuruinen. Verotulomenetyksiksi on arvioitu 2-3,5M€ ja verotulomenetyksien kompensaatioksi 2,0M€, eli kunta voisi hävitä näissä talkoissa jopa 1,5M€ vuodessa.

Julkisessa keskustelussa en ole nähnyt lainkaan seuraavaa näkökulmaa: Kun palveluntuottajan henkilöstökulut pienenevät (ainakin laskennallisesti), paranee toiminnan kate.

Palveluiden ja tuotteiden ostajat myös heränneet kikyn vaikututukseen. Miksi ostaisin tuotetta tai palvelua jatkossa samaan hintaan kuin aiemmin, kun sen tuotantokustannukset ovat laskeneet? Julkisella sektorilla kikyyn on jo vahvasti havahduttu siten, että uusia hankintasopimuksia tehtäessä edellytetään vähintään kikyn kokoista hinnanalennusta. Hintojen tarkistusta on edellytetty jopa kesken sopimuskautta. Myös yrityksien välillä toteutuu sama lainalaisuus.

Mitä tämä tulee tarkoittamaan laajassa kuvassa? Mietitäänpä kaupan alaa. Jos alkutuottajalta maksettavaa korvausta supistetaan kikyn vuoksi, voidaan samaa vähennystä käyttää jalostuksessa, tukkuportaassa, kuljetuksessa ja kaupassa. Mutta mitäpä luulet, tulevatko kaupat siirtämään tuotantoketjun säästöt kuluttajahintoihin? Tuskin. Ja kuka kärsii? Kaikki ketjun osapuolet tuottajasta kaupan kassaan. Ihmettelen, että miten Keskusta ja Kokoomus voivat yksissä tuumin heikentää pienyrittäjien ja palkansaajien asemaa ja silti säilyttää asemansa.

Kenties kiky parantaakin ulkomaankaupan edellytyksiä, mutta kotimaista kysyntää en usko sen lisäävän, enkä työllisyyden sen myötä paranevan. Päinvastoin. Vasemmiston tehtävänä onkin pitää yllä keskustelua kurjistamiselle vaihtoehtoisesta politiikasta, vaatia ja luoda kestävää talouspolitiikkaa, huolehtia kuntien omasta palvelutuotannosta ja perustulon kaltaisten mallien avulla turvata niin työelämän ulkopuolella olevien, kuin pienyrittäjienkin minimitoimeentuloa.

Be the first to comment

Leave a Reply

Your email address will not be published.


*


*

UA-77399213-1