Kirjallinen kysymys sote-kulujen alibudjetoinnista

Mäntsälän valtuusto päätti 13.12. taas yhdestä Keusoten lähettämästä lisälaskusta. Tällä kertaa sen koko oli 2,4 miljoonaa. Jätin jälkilaskutuksesta kirjallisen kysymyksen kunnanhallitukselle.

Kysymyksessä tiedustelin, millaisiin korjaustoimiin omistajaohjauksesta vastaava kunnanhallitus aikoo ryhtyä läpinäkyvän ja lainmukaisen budjetointimenettelyn vahvistamiseksi?

Mitä tämä tarkoittaa?

Keusote päättää aina loppuvuodesta seuraavaa vuoden talousarviosta. Tavaksi on kuitenkin tullut, että seuraavan vuoden joulukuussa on päätetty noin 30 miljoonan lisätalousarviosta, joka sekin on lopulta ylitetty.

Suurelta yleisöltä ongelma on piilotettu siten, että lopullista tilinpäätöstietoa ei ole verrattu alkuperäiseen, vaan joulukuussa muutettuun talousarvioon. Näin ylitykset on saatu näyttämään pieniltä.

Keusote-kunnissa ylitykset on kuitenkin huomattu viimeistään siinä vaiheessa, kun lisälasku on lähetetty kuntaan päätettäväksi. Kunnissa lisälaskut ovat herättäneet närää, mutta silti laskut on aina kiltisti maksettu.

Päätöksenteossa ja sitä koskevassa valmistelussa alibudjetointi on taas johtanut ikuista hätätilaa muistuttavaan asetelmaan, jossa todellisten syy-seuraussuhteiden arviointi on ollut todella vaikeaa.

On myös todennäköistä, että alibudjetoinnilla on lopulta lisätty niitä alijäämiä, joiden pelossa menettelyyn on turvauduttu. Näinhän valtionhallinnossakin on usein käynyt.

Miksi ongelmaan ei ole puututtu?

Kuntalain 110 pykälän mukaan kaikki menot on mitoitettava todellista tarvetta vastaaviksi. Erityisesti tämä pätee sosiaali- ja terveyspalveluihin, missä alibudjetointi vaarantaa haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten perusoikeudet palveluihin.

Tämän näkökulman alibudjetointiin on tuonut esiin eduskunnan oikeusasiamies eduskunnalle jättämässään kertomuksessa vuonna 2015. Ikävä kyllä näillä kirjauksilla ei ole ollut käytännön vaikutusta tavaksi tulleisiin käytäntöihin. 

Alibudjetointi kun on myös mahdollista naamioida – ja niin on myös naamioitu – säästö- tai tuottavuusohjelmaksi: vuoden alussa asetetaan huikeat säästö- tai tuottavuustavoitteet, joista sitten vuoden lopussa nostetaan kädet ylös.

Mikä on kunnan vastuu?

Itse olen sitä mieltä, että kaikkea vastuuta tavaksi tulleesta alibudjetoinnista kuvaamastani ongelmasta ei voi sälyttää Keusotelle. Osavastuun ongelmasta kantaa omistajaohjauksesta vastaava kuntajohtajien neuvottelukunta.

Omien laskelmieni mukaan kuntajohtajat ovat myös olleet tietoisia tavaksi tulleesta alibudjetoinnista ja kuntien talousarvioissa sote-palveluihin on budjetoitu enemmän rahaa kuin mitä Keusote on talousarvioissaan kunnille esittänyt.

Silti kuntajohtajat ovat sallineet Keusoten jatkaa alibudjetointia. Ja vaikka joku kuntajohtajista olisikin eri mieltä, niin julkisista lähteistä meillä ei olisi mitään mahdollisuuksia todentaa, miten ongelmaa on ehkä yritetty korjata.

Tämä todentamisongelma johtuu siitä, että suurelta yleisöltä kuntajohtajien neuvottelukunnan muistiot on salattu. Jättämälläni kirjallisella kysymyksellä haluan selvittää, miksi ne on salattu.

Itse olen sitä mieltä, että muistiot ovat yleisöjulkisia. Nehän selvästikin ovat osa julkisten varojen käyttöä koskevaa päätöksentekoa, ja silloin niiden pitäisi tulla julkiseksi heti kun ne on allekirjoitettu tai muuten vahvistettu.

Haluan myös selvittää, miksi me päättäjät olemme viime vuosina voineet tutustua muistioihin vasta yli puolen vuoden viipeellä. Budjetin valmistelun, kuten muunkaan valmistelun osalta näin vanhalla tiedolla ei ole enää mitään merkitystä.

On jännittävää nähdä, miten kunnanhallitus kysymykseeni vastaa.

Erkki Laukkanen
Aluevaaliehdokas (vas.)

Be the first to comment

Leave a Reply

Your email address will not be published.


*


*

UA-77399213-1