Koffin verokikkailu ei ollut laillista

Maailman suurimpiin olutyhtiöihin kuuluva tanskalainen Carlsberg teki omistelujärjestelyjä, joilla se sai pudotettua dramaattisesti Sinebrychoffin verotusta Suomessa. Korkein hallinto-oikeus pitää eilen antamansa päätöksen mukaan Carlsbergin järjestelyä vääränä, kertoo Yle. Olutyhtiöillä ei ollut oikeutta korkovähennyksiin.

KHO ratkaisi päätöksellään valituksen, jonka Carlsbergin sivuliike oli tehnyt Helsingin hallinto-oikeuden vuonna 2014 tekemästä ratkaisusta. Ratkaisu säilyi muuten samana, mutta KHO ei arvioinut tapausta veronkiertopykälän kannalta, kuten hallinto-oikeus oli aiemmin tehnyt.

Korkein hallinto-oikeus vahvisti hallinto-oikeuden päätöksen, että Carlsberg Investin sivuliikkeen verotettavaan tuloon lisättiin noin 144 miljoonaa euroa vuosilta 2006–2010. Siitä kertyi veroja maksettavaksi noin 37 miljoonaa euroa. Lisäksi sivuliikkeelle määrättiin noin 5,5 miljoonan euron veronkorotukset.

 

Koffin maksamat verotulot sukelsivat rajusti Keravalla

Sinebrychoff siirtyi vuonna 1999 tanskalaisjätti Carlsbergin omistukseen.

KHO:ssa käsitelty tapaus liittyy siihen, kun Sinebrychoffin osakkeiden omistus siirrettiin tanskalaisten konserniyhtiöiden välillä vuonna 2006, ja osakkeiden omistus kohdennettiin verotuksessa Suomeen perustetulle Carlsberg Investin sivuliikkeelle. Omistuksen myötä sivuliikkeelle sälytettiin 500 miljoonaa euroa osakkeiden hankintavelkaa, kertoo Yle.

Sivuliikkeelle jäi maksettavaa lainasta vuosittaiset 34,5 miljoonan euron korot. Pieni sivuliike maksoi ne Carlsbergin tanskalaiselle yhtiölle Sinebrychoffin avulla. Koff antoi saman suuruisen vuotuisen konserniavustuksen sivuliikkeelle.

Uusi käytäntö laski selkeästi Koffin verotettavaa tuloa Suomessa. Vuonna 2006 yhtiö maksoi Keravalle noin 9 miljoonaa euroa veroja, mutta seuraavana vuonna enää 2,4 miljoonaa euroa.

Sivuliike vähensi lainan korot kokonaan verotuksessa. Näin Suomessa on aiemmin voinut tehdä.

Korkein hallinto-oikeus vahvisti torstaisella päätöksellään Helsingin hallinto-oikeuden aiemmin tekemän ratkaisun, ettei sivuliikkeellä ollut oikeutta korkovähennykseen. Olennaista oikeuden mukaan oli se, että sivuliikkeelle kohdennettu velka ja osakkeiden omistus ei liittynyt sen omaan liiketoimintaan. Näin ollen Sinebrychoffin osakkeiden hankintavelka ei ollut sivuliikkeen velkaa eikä sen korkojen vähentämiseen ollut oikeutta.

Tämän vuoksi KHO katsoi, ettei ollut tarpeen arvioida, oliko järjestelyyn sovellettava veron kiertämistä koskevaa säännöstä.

 

KHO:n päätökset suitsivat aggressiivista verosuunnittelua

Korkeimman hallinto-oikeuden tuoreet ratkaisut laittavat osaltaan portin kiinni kansainvälisten konsernien aggressiiviselle verosuunnittelulle Suomessa. KHO:n antamat ratkaisut koskivat Sinebrychoffin omistajaa, tanskalaista olutyhtiötä Carlsbergiä sekä Helsingin pörssin omistavaa yhdysvaltalaista Nasdaq-yhtiötä.

Korkeimman hallinto-oikeuden mukaan yhdysvaltalainen Nasdaq-yhtiö vältteli veroja tekemällään omistusjärjestelyllä. Verot kierrettiin konserniavustusta ja korkovähennystä hyödyntämällä ilman liiketaloudellisia perusteita. Järjestelyllä se pystyi pudottamaan verotuksen yli kolmesta miljoonastaa muutamaan tuhanteen euroon.

KHO:n ratkaisut ovat merkittäviä ennakkopäätöksiä. Verottaja kertoo sillä olevan samanlaisia tapauksia kesken 10-20 kappaletta.

Verohallinnon mukaan aggressiivinen verosuunnittelu on vähentänyt yritysten maksamia yhteisöveroja satoja miljoonia vuosikymmenen aikana. Tähän saakka kansainväliset yritykset ovat perustelleet käytännön olevan yleisesti hyväksyttyä verosuunnittelua.

Verosuunnittelussa on hyvin tyypillistä keinotekoiset omistusjärjestelyt, joiden yhteydessä on käytetty hyväksi konserniavustuksia ja korkovähennyksiä.
Ylen mukaan yritysveroja vältettiin, kun konserniavustus vietiin operatiivisen yhtiön voitosta ja sen verotettava tulo putosi jyrkästi. Sivuliike ei maksanut yhteisöveroa saamastaan konserniavustuksesta, koska konserniavutuksesta vähennettiin maksetut korkomenot.

Aiemmin yritykset saivat Suomessa vähentää konserniyhtiöiden välisten velkojen kaikki korot verotuksessa. Vuonna 2014 korkovähennystä rajoitettiin.

KHO vahvisti nyt kahden tapauksen osalta, että sivuliikkeillä ei ollut Suomessa oikeutta korkovähennykseen. Päätöksen arvioidaan suitsivan aggressiivista verosuunnittelua.

 

 

Be the first to comment

Leave a Reply

Your email address will not be published.


*


*

UA-77399213-1