Kolme pointtia pienyrittäjän parhaaksi

Suomessa on jo noin 170 000 yksinyrittäjää. Itsensätyöllistäjien ja yksinyrittäjien määrän kasvu on ollut yksi voimakkaimpia työelämän trendejä 2000-luvulla.

Yrittäjä on usein markkinoiden ja pääoman armoilla siinä missä muutkin työtä tekevät ihmiset.

– Osalla yrittäjistä tulot ovat pienempiä kuin suomalaisilla keskimäärin. Suomessa lakisääteinen työttömyysturva on ulotettu myös yrittäjiin, mutta se ei vastaa riittävän hyvin tämän päivän tarpeisiin, Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson kommentoi.

Pienyrittäjien vaikeuksien huomioiminen on jäänyt muiden poliittisten kysymysten jalkoihin muun muassa eläkejärjestelmästä, sosiaali- ja työttömyysturvasta tai verotuksesta keskusteltaessa. Kuitenkin yrittäjien tulojakauma on huomattavan vino, erittäin pieniä ja erittäin suuria tuloja on paljon.

– Viimeisen vuosikymmenen aikana valtaosa uusista työpaikoista on syntyneet pk-yrityksiin ja erityisesti pienimpiin, alle viiden henkilön yrityksiin. Tukemalla pienyrittäjiä ja esimerkiksi madaltamalla kynnystä palkata ensimmäinen työntekijä saadaan myös työllistäviä vaikutuksia, Andersson kertoo.

– Esitämme  kolmea nopeaa keinoa pk-yrittäjien ja yksinyrittäjien aseman parantamiseksi, Andersson paljastaa.

1. Palkkatukimalli

Yrittäjyyttä voidaan helpottaa alentamalla palkan sivukuluja määräajaksi automaattisella palkkatukimallilla

Usein ensimmäisen työntekijän palkkaaminen on suuri haaste yritykselle ja yrittäjälle. Pienyrittäjille, joita yksinyrittäjät ovat, se on erittäin suuri päätös suhteessa olemassa oleviin taloudellisiin resursseihin.

– Yrittäjyyttä voidaan helpottaa alentamalla palkan sivukuluja määräajaksi automaattisella palkkatukimallilla. Yrittäjän palkatessa ehdot täyttävän työntekijän työnantajan sivukuluja alennetaan portaittain määräajaksi.

Malli on eräänlainen automaattinen palkkatuki.

– Palkkatuki ei siis olisi harkinnanvarainen eikä sidottu talousarvion palkkatukimäärärahan riittävyyteen, vaan jokainen ehdot täyttävän työttömän työnhakijan palkkaava työnantaja saa tuen, Li Andersson kertoo.

–  Esitämmekin , että vuoden 2017 talousarvioon valmistellaan esitys, jossa työttömien työllistämistä helpotetaan alentamalla palkan sivukuluja määräajaksi siten, että työnantaja saa automaattisesti hyvityksen ehdot täyttävästä palkatusta työntekijästä eikä sitä olisi sidottu talousarvion palkkatukimäärärahan riittävyyteen, Andersson konkretisoi.

2. Yrittäjien työttömyysturvan selkeyttäminen

Pahimmillaan hyvin pienimuotoinen toiminta katsotaan päätoimiseksi, jolloin yrittäjä menettää oikeuden työttömyysturvaetuuteen, tai jopa joutuu maksamaan etuuksia takaisin,

Yrittäjien oikeus työttömyysturvaan määräytyy sen mukaan, arvioidaanko henkilön olevan työmarkkinoiden käytettävissä vai ei. Ratkaisevaa on käytännössä TE-toimistojen tekemä arvio siitä, onko yritystoiminta sivu- vai päätoimista.

– TE-toimistot eivät kuitenkaan anna ennakkoratkaisuja siitä, milloin henkilö tulkitaan sivu- tai päätoimiseksi yrittäjäksi, joten liian usein lopputulos on se, että edes pienimuotoista myyntiä tai pientä keikkaa ei työttömyysturvan menettämisen pelossa uskalleta tehdä. Pahimmillaan hyvin pienimuotoinen toiminta katsotaan päätoimiseksi, jolloin yrittäjä menettää oikeuden työttömyysturvaetuuteen, tai jopa joutuu maksamaan etuuksia takaisin, Andersson kertoo.

– Vasemmistoliitto esittääkin, että ohjetta sivu- ja päätoimisen yrittäjyyden määrittelemiseksi  työttömyysturvalaissa pitää tarkentaa ja hakijoille on annettava riittävää tietoa tulkintaohjeista sekä esimerkkejä ratkaisuista eri tapauksissa. Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä kannattaa perustulokokeilua, kertoo Andersson.

3. Arvonlisäverollisen myynnin alarajan nosto

Rajan nosto ei pelkästään helpottaisi pienituloisten yrittäjien toimeentuloa, vaan sillä olisi myös positiivinen työllistävä vaikutus

Arvonlisäveron alaraja haittaa selvästi pienten yritysten kasvua. Alarajan vaikutus on erityisen selvä sellaisilla palvelualan yrityksillä, joiden omistajat ovat hyvin pienituloisia. VATT tutkimuksesta käy ilmi, että yritykset reagoivat liikevaihtorajaan vähentämällä myyntiään.

– Yrittäjien verotusta tulee uudistaa niin, että juuri pienituloisten yrittäjien toimeentuloa parannetaan. Vapauttamalla pienimuotoista liiketoimintaa harjoittavia yrittäjiä arvonlisäverovelvollisuudesta vähennetään pienyrittäjiin kohdistuvaa byrokratiaa ja parannetaan yrittäjien taloudellista asemaa, Vasemmistoliitto esittää.

Yrityksen liikevaihtoon perustuva rajan alapuolella yritysten ei tarvitse maksaa veroa eikä raportoida myyntejä ja ostoja. Koska suuri määrä yrityksiä kasautuu Suomessa juuri alarajan alle, tulisi liikevaihtoon perustuvaa rajaa nostaa nykyisestä 10 000 eurosta 25 000 euroon.

– Rajan nosto ei pelkästään helpottaisi pienituloisten yrittäjien toimeentuloa, vaan sillä olisi myös positiivinen työllistävä vaikutus, Andersson uskoo.

Arvonlisäverovelvollinen voi saada huojennusta maksettavasta arvonlisäverosta, jos tilikauden liikevaihto ilman arvonlisäveron osuutta on alle 30 000 euroa. Pienyrittäjien toimeentulon helpottamiseksi tulisi huojennus nostaa 39 000 euroon, Vasemmistoliitto esittää.

Lue ohjelmasta tarkemmin täältä.

Be the first to comment

Leave a Reply

Your email address will not be published.


*


*

UA-77399213-1