Kontula kysyy maksuhäiriömerkinnän poistamisesta ja oikeudesta sähköiseen tunnistautumiseen

Ylivelkaantuminen ja maksuhäiriömerkinnät ovat lisääntyneet jatkuvasti. Maksuhäiriöisiä henkilöitä on Suomessa tällä hetkellä jo yli 370 000, mikä on enemmän kuin koskaan aiemmin, toteaa Vasemmistoliiton kansanedustaja Anna Kontula kirjallisessa kysymyksessään hallitukselle. 

Nuoret miehet riskiryhmässä

Erityisen paljon maksuhäiriömerkinnät ovat lisääntyneet eläkeläisillä, mutta suurimmassa riskiryhmässä ovat 25—34-vuotiaat nuoret miehet, joista jopa 16 prosentilla on maksuhäiriömerkintä.

Kontula kertoo ettei velan maksaminen ei poista maksuhäiriömerkintää heti, vaan merkintä säilyy rekisterissä kahdesta neljään vuotta vaikeuttaen arkea monella tavalla. 

– Merkintä estää asuntolainan ja kotivakuutuksen saamisen, luottokortin hankkimisen ja osamaksulla ostamisen. Lisäksi merkintä vaikeuttaa vuokra-asunnon saamista, matkapuhelinliittymän ja internetyhteyden hankkimista sekä jopa työpaikan saamista, listaa tamperelainen kansanedustaja. 

Hänen mielestään on kohtuutonta, että maksuhäiriömerkintä ei poistu samalla kun velka maksetaan vaan merkintä säilyy rangaistusluonteisena määräajan. Suppeasta ulosmittauksesta tullut merkintä lukuun ottamatta kaikki muut merkinnät säilyvät maksuhäiriörekisterissä määrätyn ajan. Joissakin tilanteissa velan maksaminen lyhentää merkinnän voimassaoloaikaa rekisterissä. Pahimmillaan uusi maksuhäiriömerkintä kuitenkin pidentää aikaisempia merkintöjä, mistä muun muassa tietosuojavaltuutettu on huomauttanut lausunnossaan.
Oikeus sähköiseen tunnustautumiseen

Toinen iso ongelma on nettipankkitunnusten evääminen maksuhäiriömerkinnän perusteella, sillä Suomessa sekä pankkiasiointi että viranomaisasiointi on rakennettu nettipankkien sähköisen tunnistautumisen varaan.

– Pankkitunnuksia ei kuitenkaan katsota Suomessa sellaiseksi pankkipalveluksi, johon kaikilla kansalaisilla tulisi olla oikeus. Tämän seurauksena osa pankeista myöntää tunnukset maksuhäiriöstä huolimatta pitkäaikaisille asiakkailleen, osa ei kenellekään ja osa, mikäli maksuhäiriömerkintojä on vain yksi, kertoo Kontula. 

Vahva sähköinen tunnistautuminen on nykyisin nopein ja helpoin tapa tehdä muuttoilmoitus, asioida työvoimatoimistossa, suunnitella veronsa, hakea lapsilisää tai allekirjoittaa kansalaisaloite.

– Jopa omien maksuhäiriömerkintöjen tarkastus suositellaan tehtäväksi vahvan sähköisen tunnistautumisen kautta. Nykyiset käytännöt asettavatkin kansalaiset maksuhäriömerkinnän perusteella eriarvoiseen asemaan, toteaa Kontula. 
Mitä hallitus tekee? 

Vasemmistoliiton kansanedustaja Anna Kontula  esittää asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Mihin toimenpiteisiin hallitus ryhtyy maksuhäiriömerkinnän sekä siitä velalliselle koituvien seurausten poistamiseksi rekisteristä heti velallisen suoritettua maksunsa ja turvatakseen sähköisen tunnistautumisen mahdollistavat verkkopankkitunnukset maksuhäiriöistä huolimatta kaikille?

Jäämme odottamaan hallituksen vastausta epäoikeudenmukaisen tilanteem ratkaisemiseksi. 

Be the first to comment

Leave a Reply

Your email address will not be published.


*


*

UA-77399213-1