Kotihoito ja varhaiskasvatus, missä ero?

Keskustelu kotihoidon tuen kuntalisästä on noussut taas otsikoihin. Mäntsälän talousarvioehdotuksen tekstissä liputetaan varhaiskasvatuksen puolesta ja esitetään kotihoidon kuntalisän poistamista. Osalle valtuutetuista tämä ei missään nimessä käy.

Mistä tässä oikein kiistellään?

Kotihoidon kuntalisän kannattajat ovat väittäneet, että kotihoidon tuki olisi olennainen, kuntaan muuttamista lisäävä vetovoimatekijä. Kotihoidon kuntalisää on myös esitelty keinona merkittäviin säästöihin lakisääteisessä päivähoidossa. Näinkö todella?

Kotihoidon kuntalisä on Mäntsälässä ollut käytössä vasta 1.1.2019 alkaen. Elokuussa 2019 kotihoidon piirissä oli 345 lasta, joista alle 3-vuotiaita 254 ja sisaruksia 91. Se on 43 lasta vähemmän kuin vuotta aiemmin, ennen kuntalisää ja sen kuviteltua ”vetovoimaa”.

Ja mitä väitettyihin säästöihin tulee, niin 2018 kotihoidon kuntalisää maksavien kuntien määrä (48 kuntaa) oli puolittunut vuoden 2012 määrästä. Jos kotihoidon kuntalisä olisi keino säästää, siitä tuskin olisi luovuttu. Siksi todellista katsantokantoja erottavaa tekijää pitää etsiä muualta.

Mistä todelliset näkemyserot nousevat?

Ne nousevat suhtautumisesta varhaiskasvatukseen. Kotihoidon tuki ei ole varhaiskasvatusta, vaan Kelan maksama avustus kotona tapahtuvaan hoitoon. Kotihoidon kuntalisä on taas korotettu tuki varhaiskasvatukselle vaihtoehtoisen kotihoidon laajentamiseksi.

Kotihoidon kuntalisä on eräänlainen piilovero: tulonsiirto niille, jotka hoitavat lapsiaan kotona. Samalla, budjettirajoitteen kautta, se on myös tulonsiirto jo muutenkin niukasta, viime hallituskaudella supistetusta varhaiskasvatuksesta sitä korvaavaan kotihoitoon.

Kotihoidon kuntalisää kannattaville varhaiskasvatuksen rajoittaminen ei ole tuottanut tuskaa, ja tuskin jatkossakaan tuottaa. Mutta onneksi subjektiivista varhaiskasvatusoikeutta vahvistavan lakimuutoksen valmistelu hallituksessa on kesän aikana edennyt ripeästi. Ja rahaakin on löytynyt.

Miksi varhaiskasvatukseen pitää satsata?

YK:n lastenjärjestö UNICEFin tutkimuksen mukaan ”Varhaiskasvatukseen osallistuneet lapset hallitsevat muita todennäköisemmin koulunaloituksessa tarvittavat taidot, jäävät harvemmin luokalle ja jättävät harvemmin koulun kesken, paljastaa tutkimus.”

Alan keskustelussa yleinen viite on myös ”Heckmanin käyrä”.  Sen mukaan tuotot yli elinkaaren ovat suurelta osin seurausta onnistumisista varhaiskasvatuksessa. OECD:n mukaan Jokainen varhaiskasvatukseen panostettu euro maksaa itsensä takaisin seitsenkertaisesti.

Tällä hetkellä suomalainen lapsi pääsee varhaiskasvatukseen eurooppalaista kaveriaan epätodennäköisemmin ja varhaiskasvatukseen osallistumisessa olemme merkittävästi muita Pohjoismaita jäljessä. On korkea aika kuroa tämä ero umpeen.

Mitä tekee Mäntsälä?

Takavuosina Mäntsälä tunnettiin kuntana, jossa lasten-, nuorten ja perheiden asioita tarkasteltiin varsin kokonaisvaltaisesti. Viime vuosina tuo maine on hieman hiipunut, ja siksi uuden, nykyistä lapsiystävällisemmän toimintaympäristön luomiseen tarvitaan vielä paljon työtä.

Mäntsälän kesäkuussa 2019 hyväksytty varhaiskasvatuksen tavoitteet ja keinot täsmentävä varhaiskasvatussuunnitelma näyttää hyvältä ja kattavalta, mutta poliittisella tasolla yhteisymmärryksessä näyttää olevan vielä ainakin kotihoidon kuntalisän kokoinen aukko.

Mitä on lapsen etu?

On toki totta, että varhaiskasvatusta voidaan tarjota myös kotihoidossa oleville lapsille, mutta vain osittain ja aina vain sekavamman järjestelmän puitteissa. Se ei olisi sen enempää lasten kuin heitä hoitavien, yleensä äitien, etu.

Jos yhteisenä tavoitteenamme on eriarvoisuuskehityksen pysäyttäminen, kattavan ja ohjelmallisen varhaiskasvatuksen pitäisi alkaa jo 2 – 3 vuoden iässä. Myöhemmällä iällä erilaisista perhetaustoista johtuvien erojen tasoittaminen on aina vain vaikeampaa.

Jos joku kuitenkin haluaa hoitaa lapsensa kotona, niin sitä tilannetta varten on olemassa Kelan myöntämä kotihoidon tuki, ilman kunnan erikseen päättämää kuntalisää. Ja jos kunnalla todellakin on puoli miljoonaa ylimääräistä, suosittelen varhaiskasvatukseen satsaamista.

Olisi kummallista, jos lapsen edusta alettaisiin Mäntsälässä tinkimään kuntalisän kaltaisen, varhaiskasvatusta korvaavan, järjestelyn eduksi.

 

Erkki Laukkanen
Kunnanvaltuutettu, Vas.

Be the first to comment

Leave a Reply

Your email address will not be published.


*


*

UA-77399213-1