Kuusi pointtia pakolaisten vastaanotosta

Keravalainen Juhani Lohikoski summaa sivullaan mistä ELY:n esityksestän kunnille ottaa vastaan pakolaisia on kyse. Millaista on kotouttaminen ja onko meillä moraalista vastuuta ottaa pakolaisia vastaan.

Järvenpään kaupunginhallituksen puheejohtaja Helinä Perttu kertoi facebookissa, että ELY tulee esittämään Uudenmaan kunnille oleskeluluvan saaneiden turvapaikanhakijoiden ja kiintiöpakolaisten kuntapaikkojen määrät.

Pertun mukaan Järvenpäälle esitys on 0 (2016 98kpl), Keravalle esitys 59 (2016 84kpl) ja Tuusulaan esitetään 69 (2016 91). Järvenpää on hoitanut viime vuoden esityksen mukaisen vastaanoton ja toisilla kunnilla on täydennettävää, kun viime vuonna esitetyt luvut eivät täyttyneet.

ELY:n ehdotus herättää kovaa keskustelua Keravan someryhmässä. Osa kommentoijista käyttää asiaa keppihevosena maahanmuuttovastaisuuden lietsomiseen ja liioittelee esitystä.

Avaan mistä tässä on kyse:

1) Oleskeskeluluvan saaneiden turvapaikanhakijoiden kohdalla on todella selvitetty, että he ovat turvan tarpeessa. Suomen maahanmuuttopolitiikka on tiukka. Mielestäni liiankin tiukka, kun kuulemme raporteista, joissa Suomesta karkotettuja turvapaikanhakijoita on joutunut vainon kohteeksi palautusmaassaan.

2) Kiintiöpakolaiset valitaan YK:n pakolaisleireiltä. Täältä voit lukea tarkemmin kuinka se tapahtuu.

3) Olennaista on kotouttaminen. Huonosti tehtynä luodaan paljon ongelmia ja estetään ihmisten sitoutumista uuteen elinympäristöön.
Minusta hyvään kotouttamiseen kuuluu tasa-arvoinen varhaiskasvatus, hyvin resurssoidut sotepalvelut, laadukas peruskoulutus, kielen opetus ja työllistämispalvelut.
Yhtälailla hyvään kotouttamiseen kuuluu se, että uudet asukkaat perehtyvät maan lakeihin ja säädöksiin, jotka sitovat kaikkia maassa asuvia. Minusta hyvässä kotouttamisessa tuodaan myös esiin se, että kaikki ihmiset ovat tasa-arvoisia ja väkivalta sekä alistaminen eivät kuulu perhesuhteisiin. Jokaisella pitää olla oikeus pyrkiä elämässä eteenpäin riippumatta hänen sukupuolestaan tai etnisestä taustastaan.

Minuista on tärkeää on luoda yhteistiloja, jossa eri taustoista tulevat ihmisryhmät kohtavaat, tässä kolmannen sektorin järjestöt voivat olla tärkeässä roolissa.

4) Pakolaiset vievät rahamme. Tämäkään ei pidä paikkansa. Valtio tukee kuntien kotouttamista taloudellisesti. Se maksaa kunnalle tietyn summan jokaisesta vastaanotetusta kiintiöpakolaisesta/oleskeluluvan saaneesta. Samalla myös maahanmuuttajien määrä korottaa opetuksen valtionavustuksia. Niin ikään erilaisiin sosiaali- ja terveyshoidon erityiskustannuksiin ja tulkkauspalveluihin saa apua.

Tästä voi lukea TEM:in sivuilta tarkemmin täältä.

5) Eikö meidän tule auttaa suomalaisia ensin?
Tämä argumentti nousee esiin usein maahanmuuttokriitikoiden suusta. Loogista olisi, että nämä samat ihmiset olisivat liittyneet Vasemmiston vaatimuksiin kohtuuhintaisten kunnallisten vuokra-asuntojen rakentamista, sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämisestä mahdollisimman matalakynnyksisiksi ja helposti saataviksi sekä tasa-arvoisen päivähoito-oikeuden puolustamisesta. Näin he eivät ole tehneet. Sen sijaan he ovat tuolloin puhuneet jokaisen omasta vastuusta ja pahimmillaan sanoneet pienituloisten olevan kaupungille imago-ongelma. Kaikki tämä on kuorrutettu talouskurijretoriikalla, jossa kaikkeen vastaus on, ettei ole rahaa. Unohdetaan, että Kerava on useita vuosia alittanut budjetin monilla miljoonilla euroilla.

Vasemmisto esitti viimeksi kun käsittelimme ELY:n lausuntoa, että kunnan on kaavoitettava ja rakennettava reilusti lisää vuokra-asuntoja, joilla purettaisiin asuntojonoa sekä tarjottaisiin mahdollisuus uusille asukkaille muuttaa Keravalle. Samalla toimme esiin, että kunnan asuntojen lisäksi virkamiesten pitäisi selvittää vapaarahoitteisten asuntojen tilanne.

6) Onko meillä moraalinen vastuu auttaa? Minun mielestäni kyllä. Ihmisyyden perusajatuksiin kuuluu toisen auttaminen. Konflikteja on ollut maailman sivu, ja useimmin niistä suurimman osan kantavat konfliktien lähimaat niin kuin nytkin Lähi-idässä. Absoluuttisesti suurin osa ihmistä on lähimaissa joiden resurssit auttaa ovat hyvin rajalliset. Silti ne tekevät sen. Vähintä mitä me voimme tehdä on ottaa 59 pakolaista vastaan.
Toki tärkeää on myös painostaa maan hallitusta, että se lopettaisi kriisialueilla tärkeää työtä tekevien kansalaisjärjestöjen avustusten leikkaamisen ja luoda kansainvälistä painetta kriisin ratkaisemiksi.

Be the first to comment

Leave a Reply

Your email address will not be published.


*


*

UA-77399213-1