Lakialoite ruokahävikin vähentämiseksi kerää laajaa kannatusta

Suomessa ruokahävikkiä syntyy noin 400 miljoonaa kiloa. Globaasti arvioidaan, että kolmas osa ruoasta joutuu ruokahävikiksi. Ranskassa parlamentti velvoitti kaupat luovuttamaan poistettavat elintarvikkeet etenpäin. Suomenkin eduskunnassa on herätty ruokahävikin vähentämiseen. Myöskin kuntasolla on alettu toimimaan ruokahävikkiä vastaan.

 

Yli sata kansanedustajaa aloitteen takana

Vasemmistoliiton kansanedustaja Hanna Sarkkinen (vas.) kertoo blogissaan jo yli sadan kansanedustajan pistäneen nimensä ruokahävikin vähentämiseen tähtäävään lakialoitteeseen.

Sarkkinen ja viisi muuta kansanedustajaa eri puolueista esittävät aloitteessaan, että myynnistä poistetut syömäkelpoiset elintarvikkeet on luovutettava voittoa tavoittelemattomille tahoille ruokajakelua varten.

– Tämä elintarvikelain lisäys koskisi kunnallisia toimipisteitä, kauppoja, leipomoita ja vastaavia tuotteita myyviä yrityksiä. Ne voivat halutessaan myös itse huolehtia jakelusta, Sarkkinen kirjoittaa.

Sarkkisen kanssa lakialoitteen ensimmäisiä allekirjoittajia on Vihreiden Emma Kari.

Hänen mukaansa maailmanlaajuisesti ruokaa heitetään roskikseen vuosittain 1 300 miljoonaa tonnia eli noin 25-30 prosenttia kaikesta maapallolla tuotetusta ruoasta.

Suomessa ruokahävikkiä kertyy vuosittain noin 400 miljoonaa kiloa. Kotitalouksien osuus ruokahävikistä on 35 %, kaupan alan 18 %, ruokapalveluiden osuus 20 % ja teollisuuden osuus 28 %.

Sarkkinen kertoo, että elintarvikeketjun suurin yksittäinen hävikin aiheuttaja ovat kotitaloudet itse. Paljon hävikkiä syntyy hänen mukaansa kuitenkin myös teollisuudessa, kaupassa ja ravintoloissa. Tähän hävikkiin on helpompi puuttua kuin yksilöiden eli kotitalouksien aiheuttamaan.

– Lakialoite auttaisi ruokajakeluvelvoitteen muodossa vähentämään kaupan ruokahävikkiä. Lisäksi meidän jokaisen tulee tarkkailla omaa jääkaappiamme, niin että emme turhaan jätä sinne ruokaa pilaantumaan, näkee Hanna Sarkkinen.

Ranskan parlamentti velvoitti hiljattain kaupat luovuttamaan poistettavat elintarvikkeet jaettavaksi eteenpäin. Suomessa hävikkiruuan jakelu perustuu tällä hetkellä kauppojen vapaaehtoisuuteen ja erilaisiin kuntakokeiluihin.

Yli sadan kansanedustajan allekirjoitukset tarkoittavat sitä, että aloite ”saanee asiallisen käsittelyn täysistunnossa ja valiokunnissa”. Sarkkisen lisäksi aloitteen käynnistäjiä ovat kansanedustajat Ilmari Nurminen (sd.), Tiina Elovaara (ps.), Emma Kari (vihr.), Katri Kulmuni (kesk.) ja Kai Mykkänen (kok.).

 

Tähdelounaita kouluruokailuista

Monissa eri kaupungeissa ei ole jääty odottamaan eduskunnan heräämistä ruokahävikkiin, vaan asiaan on tartuttu kuntatasolla. Keski-Uudellamaalla Keravalla tehtii valtuustoaloite ruokahävikin vähentämiseksi ja se johti konkreettisiin toimiin.

Keravan Vasemmistoliiton valtuustoryhmän puheenjohtajan Pia Lohikosken laatima ja yhdessä Säde Evilän (vihr.) kanssa keräämä valtuustoaloite koulujen ja päiväkotien tähdelounaiden myynnistä johti kokeiluun, jossa kuntalaiset voivat ruokailla 2 euron hintaan lukiolla aina kun oppilasruokailusta jää yli ruokaa vähentäen turhaa ruokahävikkiä.

Kokeilu onnistui yli odotusten ja käytäntö on laajentunut pysyvänä toimintatapana useampaan eri kouluun.

Samanlaisia aloitteita on tehty myös eri puolilla Suomea.

 

Be the first to comment

Leave a Reply

Your email address will not be published.


*


*

UA-77399213-1