Mietteitä koulu- ja työpaikkakiusaamisesta

Koulukiusaaminen voi pilata lapsuuden ja nuoruuden. Mielestäni asiaa vähätellään todella paljon edelleen. Jokainen voi ajatella asiaa oman lapsensa kohdalla. Olisitko välinpitämätön jos lapsesi ei uskaltaisi mennä kouluun, pelkäisi liikkua yksin ja itkisi itsensä uneen. Häntä haukuttaisi, vähäteltäisi, uhkailtaisi, kiristettäisi eikä hän saisi hetken rauhaa kiusaajilta. Lista on loputon.

Kiusaamisesta jää syvät arvet. Hyvin usein myös pysyvästi. Myös toimintatavat ja reaktiot asioihin juontavat yleensä lapsuuden traumoista, jotka kiusaaminen on aiheuttanut. Vuosien henkinen- ja fyysinen väkivalta saa ihmisen tuntemaan itsensä nollaksi. Osin jopa toivomaan omaa kuolemaansa. Ihmisestä tulee niin arka että ei uskalla luottaa kehenkään ja pikkuhiljaa syrjäytyy. Henkilö rupeaa sairastelemaan fyysisesti ja henkisesti. Pakko-oireet, paniikkihäiriöt, syömishäiriöt ym. Nämä ovat myös osana ihmisen luontaisia suojelukeinoja.

Moni kiusaamistapaus täyttää rikoksen tunnus merkit. Siltikään harva lähtee asiaa viemään eteenpäin. Moni lapsi ei uskalla kertoa edes vanhemmilleen kiusaamisesta. Pelko siitä, että asian kertominen ja julki tuonti pahentaa tilannetta on ahdistava ja raastava. Pahimmassa tapauksessa kiusattua jopa syyllistetään tilanteesta. Tätä tapahtuu niin oppilaiden kuin opettajienkin taholta.

Järvenpään kouluilla käytössä oleva KIVA- koulu, ei näkemykseni mukaan ole juurikaan vähentänyt koulukiusaamista tai tuonut apua koulukiusatuille. Joistain kouluista jopa väitetään että heidän koulussaan ei ole kiusaamista. Silti aiheista saa lukea ja kuulla. Koulukiusaus on vakava ongelma Järvenpäässä. KIVA- koulu kuplasta on tultava ulos, että saamme kaikille taattua koulunkäynti rauhan ja turvallisuuden.

Kiusaamista ilmenee myös työpaikoilla. Asioita vähätellään ja niille annetaan hiljainen hyväksyntä. Tapauksia olisi helppo hoitaa jos ne johdossa otettaisiin vakavasti ja tosissaan.

Haastattelin asian tiimoilta henkilöä joka on työskennellyt kaupungilla 30 vuotta. Samalla halusin tietää miten asiat ja toiminta ovat työpaikkahyvinvoinnin kannalta.

”Toiminta on muuttunut. Ennen otettiin työntekijät paremmin huomioon. Yhteistoiminta toimi. Viimeisen viiden vuoden aikana ollaan menty alaspäin. Tämä näkyy selkeästi työhyvinvoinnissa. Henkilöstöjohtajat muuttuvat, alueet suurenevat. Työntekijöiden yleinen arvostus on olematonta. Lähiesimiesten toiminta on ala-arvoista. Työpaikkakiusaamista sekä selkeää hiostamista ja uhkailua ilmenee. Tällä hetkellä työntekijät saavat elää jatkuvassa pelossa. Tähän on monia vaikuttajia mitkä vaikuttavat kokonaisuuteen. Palkat ulkoistetaan ja niitä yritetään laskea. Työehtojen heikennyksiä haetaan koko ajan. Organisaatiota pilkotaan jatkuvasti. Esimiehet eivät ole ajantasalla ja ongelmat kaadetaankin usein työntekijän niskaan.”

Työpaikkakiusaaminen on koko työyhteisön ongelma, johon pitää ja voidaan puuttua työpaikan kaikilla tasoilla. Tavoitteena pitää olla kiusaamisen nollatoleranssi eli organisaatiokulttuuri, jossa kiusaamista ei hyväksytä eikä suvaita.

 

Minna Schavikin

Järvenpää

Be the first to comment

Leave a Reply

Your email address will not be published.


*


*

UA-77399213-1