Miksi päiväkotibisnes sallitaan?

Kunnan myöntämien palvelusetelien myötä yksityisen päivähoidon osuus varhaiskasvatuksesta on noussut merkittävästi. Etenkin bisnespäiväkodit ovat laajentuneet kovaa vauhtia.  Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson ja lapsia-asiavaltuutettu Tuomas Kuorttila näkevät asiassa suuria ongelmia.

Suomalaisen koulutusjärjestelmän vahvuus perustuu kolmeen keskeiseen tekijään. Opettajat ovat korkeasti koulutettuja ja ammatin arvostus on suurta. Opetuksen sisältöä määrittelevät kansallisesti sovitut opintosuunnitelmat, mutta opettajille on annettu niiden toteuttamiseksi suuri vapaus. Ylioppilaskirjoituksia lukuun ottamatta kansallisesti standardisoituja kokeita ei käytännössä ole. Lisäksi koulutus on kaikille yhteinen ja julkinen, mikä ei ole itsestäänselvyys, summa Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson.

Toisin on naapurimaassamme Ruotsissa, jossa on sallittua tehdä koulutuksella bisnestä.

– Siellä voittoa tavoittelevat osakeyhtiöt voivat vapaasti järjestää veroilla maksettavaa koulutusta ja nostaa rajoittamattoman määrän voittoja, kertoo Andersson.

Ruotsin hallitus pohtii parhaillaan lainsäädäntöä, jolla halutaan rajoittaa yritysten voitontavoittelua. Enemmistö ruotsalaisista näkee, että voitontavoittelu ei sovi koulutuksen kaltaiseen hyvinvointipalveluun.

 

Suomen päiväkotibisnes

Ilmiö ei ole vieras myöskään Suomessa. Meillä lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kuorttila kiinnitti syyskuussa huomiota isojen, voittoa tavoittelevien yritysten roolin kasvuun varhaiskasvatuksessa.

-Vaikka voitontavoittelu on kielletty perusopetuksessa, vastaavaa linjausta ei ole tehty varhaiskasvatuksessa. Ennen yksityiset päiväkodit olivat lähinnä pieniä, esimerkiksi jotain vaihtoehtoista pedagogiikkaa tarjoavia yhdistyksiä ja säätiöitä. Nyt olemme tilanteessa, jossa isot ketjut valtaavat vauhdilla alaa ja voimme puhua päiväkotibisneksestä, Andersson kertoo.

Lapsiasiavaltuutetun mukaan kehitys on vaarallinen ja uhkaa Suomen sosiaalista eheyttä.

Vuonna 2016 yksityisten tuottajien osuus päivähoidosta oli noin 13 prosenttia. Alalla arvioidaan, että vuonna 2030 osuus voi olla jo puolet. Yksityisen päivähoidon osuus on kasvanut myös nopeasti Keski-Uudellamaalla. Sitä on vauhdittanut  palvelusetelin käyttöönotto.

Li Andersson mukaan kyse on periaatteellisesti tärkeästä kysymyksestä.

-Sallitaanko voitontavoittelu pienten lasten palveluilla? Tilinpäätöstietojen mukaan varhaiskasvatuksessa toimivat yritykset ovat tehneet vuosittain jopa miljoonien eurojen voittoja, paljastaa Andersson.

Kermankuorinta

Yksityiseen palvelutuotantoon liittyy myös muita ongelmia.

-Joissakin hoitosopimuksissa on esimerkiksi ehtoja, joiden mukaan sopimus voidaan purkaa, jos lapsi tarvitsee erityistä tukea. On jopa tapauksia, missä ruoka-aineallergia riittää sopimuksen purkuun. Erityistä tukea tarvitsevat lapset johdetaan yleensä suoraan kunnallisten palveluiden piiriin, Andersson kertoo.

Sipilän hallitus on tehnyt lukuisia huonosti perusteltuja heikennyksiä varhaiskasvatukseen. Onneksi kaikkia heikennyksiä ei ole otettu useissa kunnissa käyttöön.

-Ilahduttavaa on, että Suomessa on nyt alettu ymmärtää varhaiskasvatuksen suuri merkitys lasten kehitykselle, oppimiselle ja tasa-arvolle. Siksi nyt on myös aika kyseenalaistaa, miksi varhaiskasvatuksella saisi tehdä bisnestä, kun perusopetuksellakaan ei saa, näkee  Andersson.

Be the first to comment

Leave a Reply

Your email address will not be published.


*


*

UA-77399213-1