Millaiset tehtävät, sellainen kunta

Esitys Mäntsälän kunnan palvelu- ja johtamisjärjestelmäuudistukseksi palautettiin valtuustossa 22.3. takaisin valmisteluun. Syynä palautukseen olivat sekä käsitteelliset että sisällölliset kysymykset.

Osana palautuspäätöstä sovittiin valtuuston iltakoulusta 12.4. Sen jälkeinen valtuusto päättää uudesta palvelu- ja johtamisjärjestelmästä ja tekee siitä seuraavat korjaukset hallintosääntöön.

Kommentoin seuraavassa iltakoululle jaettua esitystä.

Esityksen mukaan tekninen lautakunta ristittäisiin elinvoimalautakunnaksi, vastoin Kotimaisten kielten keskuksen (Kotus) kantaa. Kotuksen mukaan elinvoimapalvelut ei sovellu toimialan nimeksi, koska siitä ei selviä, mitä elinvoimalla tarkoitetaan ja millä keinoilla sen vahvistamista tavoitellaan.

On toki totta, että nimi on jo karannut käsistä, eikä sekavaa käytäntöä hetkessä korjata. Mutta tosiasia on, että elinvoimalautakunta on yhtä osoitteeton kuin elintasolautakunta olisi. Siksi Kotus suosittaa tavaksi tullutta ja kuntalaisten tunnistamaa nimeä, teknistä lautakuntaa.

Niin meidänkin pitäisi tehdä.

Toinen huomautukseni koskee kunnan roolia työllisyyden hoidossa. Aineistosta työllisyys löytyy vain yhdestä irrallisesta sulkulausekkeesta, vailla yhteyttä maaliskuussa käynnistyneeseen, kunnan vastuuta alleviivaava kokeiluun, jossa on mukana yli 60-prosenttia Uudenmaan työttömistä.

Kokeilu on käytännössä pilotti kuntavetoiseen työvoimapolitiikkaan siirtymiseksi. Ja näin ollen myös Mäntsälän on varauduttava siihen, että TE-keskuksen sijaan työttömiä palvelee jatkossa kunta. Samalla olisi määriteltävä työllisyydenhoitoa tukevat tehtävät.

Yksi niistä on mahdollisuus hyödyntää julkisia hankintoja työttömien työllistämisessä. Toinen on työvoimapolitiikan yhteys ammatilliseen koulutukseen sekä ensi syksynä alkavaan oppivelvollisuuden laajentamiseen, jota koskeva ohjaus- ja valvontavastuu on kirjattava myös hallintosääntöön.

Tätä mieltä on myös Kuntaliitto.

Esityksessä työllisyydenhoito – mitä sillä jatkossa tarkoitetaankin – menisi elinvoimalautakuntaan, koulutus sivistyslautakuntaan ja julkiset hankinnat jäisivät hallintoon ilman lautakuntaa. Näin menetellen työllisyydenhoidon keskeiset rajapinnat muihin palveluihin jäisivät hyödyntämättä.

Kolmas huomautukseni koskee vanhusneuvoston ja vammaisneuvoston yhdistämistä. Toki näinkin on mahdollista tehdä, ja monessa kunnassa on tehty.  Mutta mikä olisi yhdistämisen sisällöllinen perustelu, ja miten siinä on otettu huomioon juuri käynnistynyt työ vammaispalvelulainsäädännön uudistamiseksi?

Toistaiseksi tästä kysymyksestä ei ole keskusteltu.

Erkki Laukkanen
Kunnanvaltuutettu, vas.

PS. Katso myös Emilia Kankaanpään artikkeli täältä.

Be the first to comment

Leave a Reply

Your email address will not be published.


*


*

UA-77399213-1