Onko hallinnollinen työ turhaa?

Yksi Ylen aluevaalitentin (20.1.) hokemia oli ”turha hallinnollinen työ”. Mitä sillä oikein tarkoitetaan? Vai onko tarkoitus vain varmistaa, että hallinto ei koskaan pääse tehtäviensä tasalle?

Hyvinvointialueiden johtamis- ja hallintorakenteiden muodostamisen lähtökohtana on vuosikymmenien saatossa syntyneiden palvelujen yhteensovittaminen. On aivan selvää, että mikä tahansa kevythallinto ei tästä tehtävästä kunnialla selviä.

Siitä huolimatta sote-puheessa toistuvasti vaaditaan ”turhan” hallinnon karsimista. Kirjoittajat eivät yleensä tarkemmin kuvaa, missä turhuus piilee. Toistuvasti ”turha hallinnollinen työ” ja ”tekevät kädet” esitellään ikään kuin ne olisivat toistensa vaihtoehtoja.

No, eivät varmasti ole.

Harry, toinen tämän artikkelin kirjoittajista, toimii sosiaalihuollon asiantuntijana. Hän sai hiljattain arvioitavaksi vammaishuollon kuljetuspalvelujen kilpailutuksen, joka vaati melkoisen määrän työtunteja. Oliko kyseessä ”turha” hallinnollinen työ?

Kilpailutukseen osallistuvalla yrityksellä on oikeus olettaa, että arviointi tehdään huolellisesti ja vastuullisesti. Yritys on saattanut tehdä kalustoinvestointeja varautuessaan kilpailutuksiin. Jopa yrityksen olemassaolo saattaa olla vaakalaudalla, samoin sen henkilöstön työpaikat.

Joskus kilpailutus saattaa ratketa suhteellisen pienillä piste-eroilla.

Kilpailutuksen arviointitehtävällä on laajat vaikutukset yritysten toimintaan ja alan työntekijöiden työmahdollisuuksiin. Täytyy muistaa, että tärkeintä on palvelun loppukäyttäjän, eli vammaisen palveluja käyttävän ihmisen, tyytyväisyys kilpailutettuun palveluun.

Hyvän lopputuloksen saamiseksi arvioinnissa tulisi aina olla mukana palvelun käyttäjien edustus. Heillä on kokemusasiantuntijoina kyky nähdä toiminnan kriittisiä pisteitä. Mutta kilpailutus ilman riittävää taustatyötä johtaa helposti valintoihin, joita jälkikäteen ihmetellään.

Hyvä valmistelua säästää myös monilta negatiivisilta yllätyksiltä.

Jos esimerkiksi kilpailutukseen osallistuvien yritysten verorästit ja vakavaraisuus jäävät tarkistamatta, lisäkustannuksia tulee varmasti. Oma ongelmansa ovat myös mahdolliset kartellit ja muut ”hyvä veli”-tyyppiset järjestelyt, joita Suomessa kutsutaan maan tavaksi.

Erikseen tulisi myös arvioida kilpailutukseen ryhtymistä. Kilpailu kilpailutuksen vuoksi ei palvele ketään. Jos tavaksi tulee avata ns. dynaaminen, itse itseään täydentävä hankintaprosessi, käy helposti kuin lastensuojelussa: sijoitettujen lasten määrä kasvaa, mutta suojelu ei etene.

Olemme tällä kirjoituksella pyrkinyt osoittamaan, että hallinnollinen työ ei ole ”turhaa” byrokratiaa, vaan aidosti yhteiskunnalle ja toimivalle sotelle lisäarvoa tuottavaa toimintaa.

Oikeusvaltioperiaate toteutuu silloin kun hallinnon resurssit turvataan.

Erkki Laukkanen
Aluevaaliehdokas (491, vas.), Keski-Uusimaa

Harry Yltävä
Aluevaaliehdokas (527, vas.), Länsi-Uusimaa

Be the first to comment

Leave a Reply

Your email address will not be published.


*


*

UA-77399213-1