Sote-soppa ja sattumat

Sote-uudistus ei toteuta säästöjä eikä paranna hoitoa, kirjoittavat Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kolme nykyistä ja kaksi eläkkeellä olevaa professoria tai ylilääkäriä Lääkäri-lehdessä 10.1. Miten tähän arvioon pitäisi suhtautua?

Itse otan sen hyvin vakavasti.

Kirjoittajat puhuvat asioista, joiden parissa he ovat elämäntyönsä tehneet. Siten heillä on poliitikkoja parempi ymmärrys siitä, mitä valinnanvapaus sosiaali- ja terveyspalveluissa aikuisten oikeasti tarkoittaa.

Eikä se todellakaan tarkoita sitä kappaletavaratuotannosta tuttua kilpailuasetelmaa, kuten valintaa erilaisten vessapapereiden välillä. Sosiaalinen valinta erilaisten sosiaali- ja terveyspalveluiden välillä on kokonaan toinen juttu.

Muuten seurauksena on jotakin sellaista, josta kukaan ei halua ottaa poliittista vastuuta. Viime viikolla  tämän tunnusti myös ex ministeri Jan Vapaavuori. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin professorit sanovat tämän vielä selvemmin.

Kysymys on tästä.

Jos palvelua tarjoavan yksikön tulot riippuvat tutkimuksen ja hoidon kokonaiskustannuksien säästöistä, voi potilas jäädä vaille tarvitsemaansa hoitoa. Siitä taas seuraa kiireellisen hoidon ja korvattavien potilasvahinkojen määrän kasvu. Ja säästöjen sijasta käteen jäävät lisääntyneet kustannukset.

Markkinat itsessään eivät ota kantaa siihen, millaista hoidon tai palvelun pitäisi kussakin palveluryhmässä olla. Tämä asia pitäisi päättää lainsäädännössä. Mutta kuinkas päätät, jos valinnanvapauden taloudellisia ja sosiaalisia seurauksia ei etukäteen tunneta.

Osittain puutteellista tietämystä voidaan toki lisätä alueellisin kokeiluin, kuten eräät taloustieteilijät ovat ehdottaneet. He eivät suosittele markkinoiden avaamista koko maassa ennen kuin joissakin osissa Suomea on testattu, miten markkinat käytännössä toimivat.  Mutta kokeilutietokin auttaa vain lyhyellä aikavälillä.

Pitkällä aikavälillä sosiaali- ja terveyspalvelut kasaantuisivat suurille toimijoille aivan samalla tavalla kuin muissakin palveluissa on tapahtunut. Sen seurauksena kilpailu vähenisi ja lopulta sote-palvelujen tuotannosta ja hinnoittelusta vastaisi käytännössä suurten yhtiöiden keskinäisiä etuja valvova kartelli.

En usko, että kovin moni poliitikko tätä tietoisesti tavoittelee. Mutta siitä huolimatta se on todennäköinen tulema valinnanvapauden markkinaehtoisesta toimeenpanosta.

 

Erkki Laukkanen
Kunnanvaltuutettu, Vas.

Be the first to comment

Leave a Reply

Your email address will not be published.


*


*

UA-77399213-1