Toimivat sote-palvelut, henkilöstökoulutuksella vai ilman?

Storm with rain and lightning on the street

Hyvinkäällä ilmestyvässä Aamupostissa Esa Hyytinen kritisoi Keusoten johdon itseymmärrystä. Esimerkkinä oli kuntayhtymän johtajalle räätälöity koulutusmääräraha, jonka nettoarvo on noin 15 prosenttia johtajan nettovuosipalkasta.

Ei siis yhtään hassumpi etuus.

Mutta varsinainen ongelma on kuitenkin koko muun henkilöstön erittäin niukat koulutusmäärärahat. Ne eivät turvaa ammattitaidon päivittämistä haasteiden edellyttämällä tavalla. Valtaosa lisä- ja täydennyskoulutuksesta maksetaan omasta pussista.  Tällainen menettely ei kieli yhteisöllisyydestä.

Katsotaanpa vähän tarkemmin.

Vuodelle 2020 henkilöstökoulutukseen oli varattu 934 tuhatta euroa, tänä vuonna enää 825 tuhatta.  Työntekijää kohti laskettuna rahaa olisi tänä vuonna ollut noin 270 euroa. Se olisi ollut alle puolet siitä mitä maassa keskimäärin käytetään. 

Mutta tämäkin oli Keusoten hallituksen mielestä liikaa.

Kesän aikana kuntayhtymässä etsittiin lisäsäästöjä sekä henkilöstömenoista yleensä että koulutuksesta erityisesti. Keusoten hallituksessa 17.8. henkilöstön lomautusesitys kuitenkin kaatui – ja hyvä niin – mutta henkilöstökoulutuksesta päätettiin kuitenkin nipistää vielä 300 tuhatta pois.

Tekemäni vastaesitys koulutusleikkausten perumisesta raukesi kannattamattomana.  Siten henkilöä kohti laskettu koulutusmääräraha laskee tänä vuonna noin 140 euroon, mikä on enää vain neljännes siitä mitä maassa keskimäärin maksetaan (noin 550 euroa palkansaajaa kohti).

Todellinen euromäärä voi olla tätäkin pienempi, koska määrärahaa ei budjetoidussa laajuudessa ole viime vuosina käytetty.

Koulutusmäärärahojen leikkauksia on perusteltu ”tuottavuusohjelmalla”. Siinä ei kuitenkaan ole mitään järkeä. Olen itse väitellyt aikuiskoulutuksen palkkavaikutuksesta ja siltä pohjalta uskallan väittää, että henkilöstökoulutus lisää tuottavuutta, josta sitten kannattaa vähän maksaakin.  

Tehokkuuspalkkamallissa yksi aikuiskoulutusjakso nostaa työntekijän tuottavuutta lähes kaksi prosenttia. Ja toisin päin: Keusoten hallituksen päättämä koulutusmäärärahojen leikkaus johtaa tuottavuuskehityksen hidastumiseen, toisin kuin päätöksen perusteluissa esitetään.

Ja muutakin on löydetty.

Tulosten mukaan lisäkoulutuksen tuottavuusvaikutus on sitä suurempi, mitä pienipalkkaisemmasta työstä puhutaan. Jos siis tuottavuutta halutaan parantaa, koulutus tulisi valtaosin kohdentaa suorittavaan työhön, ei niinkään johtajien lisämeriitteihin.

Toivottavasti tämä ymmärretään tulevilla hyvinvointialueilla. Työpaikan muutostilanteissa henkilöstökoulutus on se keino, jolla uutta toimintatapaa tavoitellaan. Jos tätä keinoa ei käytetä – tai se nähdään vain kulueränä – edessä on melkein aina palvelukonseptin kriisiytyminen.

Konsulttien runsaskaan käyttö ei henkilöstökoulutuksen tehtävää korvaa.

Erkki Laukkanen
Kauppatieteen tohtori
Keusoten hallituksen varajäsen, Vas.

Be the first to comment

Leave a Reply

Your email address will not be published.


*


*

UA-77399213-1