Vastuu kotihoidon palveluista on poliitikoilla

Kysymys ikääntyneiden kotihoidon palveluista on politisoitunut Hyvinkäällä ilmestyvässä Aamupostissa. Syynä siihen on Keski-Uudenmaan sote-kuntayhtymän hallituksen 3.7. tekemä päätös yhteisistä, kaikissa kuudessa kuntayhtymän kunnassa sovellettavista, palveluiden saatavuutta koskevista kriteereistä.

Keskustelun kohteeksi ei ole noussut palvelujen saatavuutta koskevien kriteerien yhtenäistäminen itsessään, vaan se millä tavalla yhtenäistetään. Pelkona on, että nyt tehdyn päätöksen seurauksena palvelut supistuvat ja/tai ja vähiten palveluja tarvitsevien palvelut muuttuvat mahdollisesti maksupalveluiksi.

Esimerkiksi Mäntsälässä noin 30 prosenttia alkutalvesta kotihoidon palveluissa olleista ikäihmisistä ei täyttäisi kuntayhtymän päättämiä ensisijaisia kriteereitä palveluihin pääsystä. Ensisijaisten kriteerien lisäksi kunnat voivat toki ottaa huomioon myös muita tekijöitä, mutta vain budjetin mahdollistamissa puitteissa.

Mitä tästä jää käteen?

Päätös ja siitä käyty keskustelu eivät anna riittävää varmuutta palveluiden saatavuudesta. Näistä syistä minä ja kahdeksan muuta kuntayhtymän hallituksen jäsentä esitimme kesäkuun kokouksessa asian palauttamista uudelleen valmisteltaviksi. Neljä meistä jätti myös eriävän mielipiteen.

Eriävän mielipiteen jättämisen taustalla oli ajatus mahdollisesta ristiriidasta palveluoikeutta koskevan lainsäädännön kanssa. Hallituksen enemmistö oli kuitenkin sitä mieltä, että asia voidaan eräiden täsmennysten jälkeen hyväksyä jo seuraavassa kokouksessa, joka olikin sitten muodollisesti yksimielinen.

Tätä taustaa vasten oli aivan ymmärrettävää, että keskustelu siirtyi päivälehtien palstoille. En kuitenkaan usko, että kysymys palvelujen saatavuudesta ja tuottamistavasta siellä ratkeaa. Tavalla tai toisella sekä kuntien että kuntayhtymän on vakuutettava kuntalaiset palvelujen määrän ja laadun kehityksestä.

Kysymys on myös työntekijöiden jaksamisesta. Heidän työtaakkansa on vuosien varrella kasvanut tavalla, joka ei noin vain ratkea teknisin keinoin, ”naapuriavulla”, palveluja ulkoistamalla tai henkilöstösäästöillä. Kehitysusko itsessään on pikemminkin osa ongelmaa kuin sen ratkaisu.

Mitä pitäisi tehdä?

On tärkeää huomata, kuntayhtymällä ei ole omaa rahaa, vaan kaikki raha tulee kunnista. Siksi ratkaisevaa on siten se, mitä ja miten kotihoidon tuen resursoinnista kunnissa päätetään. Käytännössä tämä kysymys saa vastauksensa vuoden 2019 talousarvion valmistelussa: mikä on Mäntsälän tahtotila?

Pidän tärkeänä sitä, että talousarvion valmistelu tapahtuu kuntien sote-lautakunnissa, poliittisesti valittujen edustajien johdolla. Sitä edellyttää myös kuntalaki, jonka mukaan valtuutettujen tulee ymmärtää päätöstensä seuraukset – eikä ainoastaan kunnissa, vaan myös kuntayhtymän päätöksenteossa.

Näin tärkeää asiaa ei voi jättää virkamiesten vastuulle.

Erkki Laukkanen
Kunnanvaltuutettu, Vas.

Be the first to comment

Leave a Reply

Your email address will not be published.


*


*

UA-77399213-1